Pesäjuuri

Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on eurooppalainen lehtivihreätön kämmekkälaji. Suomessa sitä tavataan harvinaisena maan eteläosista. Laji on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[3]

Pesäjuuri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]
Suomessa: Silmälläpidettävä [2]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Alaheimo: Epidendroideae
Suku: Pesäjuuret Neottia
Laji: nidus-avis
Kaksiosainen nimi

Neottia nidus-avis
(L.) Rich.
Katso myös

  Pesäjuuri Wikispeciesissä
  Pesäjuuri Commonsissa

Vanhassa kirjallisuudessa lajin suomalaiseksi nimeksi mainitaan usein linnunpesäjuuri.

Ulkonäkö ja koko
Lähikuva kukista.

Pesäjuuri on lehtivihreätön, väritykseltään yleensä vaaleanruskea tai kellertävä, joskus jopa lähes valkoinen. 10–30 senttimetrin korkuista tanakkaa vartta ympäröivät suomumaiset lehdet. Varren päässä olevassa tiiviissä kukinnossa on usein yli kymmenen ruskehtavaa kukkaa. Kukka on noin sentin levyinen ja kannukseton. Kukan tyvi on maljamainen ja kärki kaksiliuskainen. Pesäjuuri kukkii kesä-heinäkuussa.[4] Kukat tuoksuvat melko voimakkaalle, makean ummehtuneelle. Kukinta on kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, ja laji voi kukkia maansisäisenäkin.[5]

Kasvi on saanut nimensä (sekä suomalaisen että tieteellisen) maan alla kasvavasta maavarresta, jota ympäröi tiuha versojuuristo, jonka voi kuvitella muistuttavan linnun pesää.[6] Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja.[5]

Koska pesäjuuri ei yhteytä, se elää täysin juurisienensä (Rhizoctonia neottiae) avulla saamastaan ravinnosta. On epävarmaa, hyötyykö juurisieni tästä suhteesta vai onko pesäjuuri vain sienensä loinen.[5] Kasvi kasvaa aina puiden läheisyydessä, ja ilmeisesti sen juurisieni elää symbioosissa puiden juurien kanssa.

Levinneisyys

Maailmanlaajuisesti ajatellen pesäjuuri on lähinnä eurooppalainen laji, mutta sitä tavataan myös Kaukasuksen alueelta. Lajia tavataan melko yleisenä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan lehdoista. Itään päin lajia tavataan pitkälle Venäjälle. Pohjoisessa lajin esiintymisalue ulottuu Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin. Kaukoidässä esiintyy lajin muunnos N. nidus-avis var. manshurica.[6]

Suomessa pesäjuuri on eteläinen laji. Kasviin törmää useimmin Ahvenanmaalla, mutta sitä löytyy myös muun muassa useista paikoista Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisin tunnettu pesäjuuren kasvupaikka Suomessa on Kuopiossa, josta laji lienee kuitenkin hävinnyt.[7][8] Pesäjuuri on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi vuodesta 2019 lähtien. Sitä ennen se luokiteltiin elinvoimaiseksi.[2]

Elinympäristö

Suomessa pesäjuurta tavataan multavissa ja ravinteisissa lehdoissa, lehtokorvissa ja lehtomaisissa metsissä, joihin kiertyy runsaasti kariketta. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan tyypillisesti hämärissä pyökkimetsissä, jossa se on usein ainoa kesällä kukkiva kasvi. Kasvi on kalkinsuosija.[7][9]

Lähteet
  • Den virtuella floran: Neottia nidus-avis (Arkistoitu versio) (ruotsiksi)
  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti, Fagerstén, Reino, Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Lievestuore 2002.
  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Rankou, H., Contu, S. & Chadburn, H.: Neottia nidus-avis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.10.2016. (englanniksi)
  2. Pesäjuuri (linnunpesäjuuri) – Neottia nidus-avis laji.fi. Viitattu 8.9.2022.
  3. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (pdf) Ympäristö.fi. 1.7.2013. Viitattu 25.7.2015.
  4. Pesäjuuri Luontoportti. Viitattu 25.7.2015.
  5. Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 42.
  6. Den virtuella floran: Nästrot (Arkistoitu versio) Viitattu 25.5.2009. (ruotsiksi)
  7. Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 44.
  8. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 42.
  9. Retkeilykasvio 1998, s. 497.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.