Perustuslakivaliokunta

Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakikontrolli tapahtuu suurimmaksi osaksi parlamentaarisen perustuslakivaliokunnan harjoittamalla ennakkovalvonnalla. Kansainvälisesti yleisin järjestely perustuslakikontrollin osalta on perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta perustuslakituomioistuimen tai maan ylimmän oikeuden taholta. Sen sijaan esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Alankomaissa tai Ruotsissa ei ole lainkaan perustuslakikontrollia parlamentaarisen itsemääräämisoikeuden myötä. Alankomaissa Raad van State ja Ruotsissa Lagrådet harjoittavat perustuslain ennakkovalvontaa, mutta niiden lausunnot eivät sido maiden parlamentteja samalla tavalla kuin perustuslakivaliokunta eduskuntaa.[4][5][6]

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuimen. Myös Eero Heinäluoma näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.[7] Perustuslakiasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti esitykseen erityisestä perustuslakituomioistuimesta.[8]

Vuoden 2018 kaikille kansanedustajille tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia kansanedustajista säilyttäisi perustuslakivaliokunnan ja vain 9 prosenttia haluaisi perustuslakituomioistuimen Suomeen. Perustuslakivaliokuntaa tukivat yksimielisesti keskustan, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat. Lännen Median kyselyyn vastasi 108 kansanedustajaa.[9]

Vuonna 2018 presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta.[10] Oikeusministeriö tilasi selvityksen perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista marraskuussa 2018[11] ja se valmistui toukokuussa 2019.[12] Selvityksessä todetaan, ettei ole nähtävissä aihetta perustuslain säännösten muuttamiseen eduskuntaa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa, vaalijärjestelmää, perusoikeuksia tai perustuslain noudattamisen valvontaa koskevilta osin. Myöskään perustuslain yksittäisten säännösten muutoksille ei selvityksen mukaan näyttäisi olevan painavaa syytä. Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén.[13]

Perustuslakivaliokunta muodostaa lausuntonsa asiantuntijakuulemistensa perusteella, ja valtiosääntöasiantuntijoiden rooli on tulkinnoissa merkittävä. Viimeisin perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa ei ole käytetty asiantuntijoita, on vuodelta 1961.[16] Asiantuntijoiden tehtävänä on paikallistaa mahdolliset perustuslakiongelmat, varmistaa valiokunnan kannanottojen valtiosääntöoikeudellinen vakuuttavuus, osoittaa oikeudelliset rajat lainsäätäjän harkinnalle sekä antaa tietoa valiokunnan tulkintakäytännöstä ja muusta oikeudellisesti relevantista materiaalista.[17]

Perustuslakivaliokunta käyttää neljänlaisia asiantuntijoita: käsitellyn lakiehdotuksen valmistelusta vastaavia virkamiehiä, valtiosääntöongelmiin erikoistuneita asiantuntijoita (tyypillisesti yliopiston professoreita tai muita tutkijoita), sekä harvemmin intressiasiantuntijoita eli edunvalvontatahojen edustajia. Lisäksi valiokunta voi joissakin tapauksissa kuulla myös muiden alojen erityisasiantuntijoita sen ollessa tarpeen mahdollisten valtiosääntöongelmien tarkastelun kannalta; esimerkiksi maakunta- ja soteuudistuksen osalta valiokunta kuuli sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita.^lähde?

Professori Matti Wibergin vuosien 1945–2002 valtiopäiviä koskevan tarkastelun mukaan asiantuntijuudet ovat vahvasti kasautuneet muutamille asiantuntijoille. Tarkasteltujen valtiopäivien aikana valiokunta antoi 824 lausuntoa, joita varten sai 5 233 asiantuntijalausuntoa 1 223 eri henkilöltä. Kolme eniten käytettyä asiantuntijaa olivat valtiosääntöoikeuden professorit Mikael Hidén, Ilkka Saraviita ja Antero Jyränki, jotka antoivat 1 218 asiantuntijalausuntoa eli 23,3 % kaikista valiokunnan asiantuntijalausunnoista.[16] Eduskunnassa kolmikolle annettiin lempinimet Tupu, Hupu ja Lupu.[18][19]

Vuoden 2015 alkaneen eduskuntakauden osalta (kesään 2018 saakka) valiokunnan eniten käytetyimmät asiantuntijat olivat professorit Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, Olli Mäenpää, Veli-Pekka Viljanen ja Mikael Hidén.[20]

Perustuslakivaliokunta poikkeaa harvoin kuultujen valtiosääntöasiantuntijoiden esittämistä lausunnoista, mikäli he ovat asiasta kaikki keskenään samanmielisiä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1987 valiokunta kannatti presidentin suoraan kansanvaaliin siirtymistä vastoin asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä kantaa.[21]

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukan mukaan perustuslakivaliokunta näyttää kieltävän terveydenhoitokulujen kasvun rajoittamisen tasolle 0,9 %/vuosi, kutsuen sitä riittämättömäksi perustuslakiin vedoten. Luukka ihmettelee, miksi juuri tuo taso on riittämätön ja voitaisiinko samaan päätyä, jos terveysmenoihin käytettäisiinkin jo nyt 10 miljardia euroa enemmän tai vähemmän, ja miksi perustuslakiasiantuntijat olisivat oikein taho päättämään julkisten varojen käytöstä.[22]

• Perustuslakituomioistuin

• Perustuslakivaliokunnan sivu