Perun varakuningaskunta

Perun varakuningaskunta (esp. Virreinato del Perú) oli Espanjan siirtomaa Etelä-Amerikassa vuosina 1543–1824. Sen hallintokaupunki oli Lima, josta muodostui myös alueen tärkein keskus.[1] Se oli järjestyksessä toinen neljästä varakuningaskunnasta, joita Espanja perusti siirtokuntiensa hallintaa varten. Laajimillaan se hallitsi kaikkia Espanjan alueita Etelä-Amerikassa lukuun ottamatta sitä rannikkoseutua, joka on nykyisin Venezuela.[2]

Perun varakuningaskunnan audiencat: 1. Panama, 2. Santa Fé de Bogotá, 3. Quito, 4. Lima, 5. La Plata, 6. Chile.

Varakuningaskuntaa johti varakuningas, joka edusti Espanjan kuningasta. Hänet valittiin ylimystön, upseerikunnan ja papiston keskuudesta. Varakuninkaan alaisuuteen perustettiin audiencia-nimellä kutsuttuja aluehallintoyksiköitä: Panama (1535), Lima (1542), Santa Fe de Bogotá (1549), Charcas (1559), Quito (1563), Chile (1609) ja Buenos Aires (1661).[3]

Jotta tiedonkulku toimisi paremmin, alueen pohjoisosasta erotettiin vuonna 1717 omaksi Uuden-Granadan varakuningaskunnakseen Panama, Venezuela, Kolumbia, osa Ecuadorista, Guyana ja osa Brasilian pohjoisosasta. Vuonna 1776 etelästä erotettiin La Platan varakuningaskunta, johon kuuluivat Argentina, Paraguay, Uruguay ja osa Boliviasta.[4]

Lähteet
  1. Elina Koivula: Suomen ja Perun kehitysyhteistyöhankleet s. 53. Turun yliopiston maantieteen laitos (myös suomenkielisen nimen lähde)
  2. Viceroyalty of Peru Britannica
  3. Viceroyalty of Peru Peru Route
  4. Viceroyalty of Peru Discover Peru

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.