Pertti Korhonen

Korhonen toimi vuodesta 1986 lähtien Nokian palveluksessa eri tehtävissä, ensin tuotekehitystehtävissä ja Oulun yksikön johtajana, myöhemmin muun muassa teknologiajohtajana (2004–2006), teknologiayksikön johtajana ja yhtiön johtokunnan jäsenenä (2002–2006).[6][7][8] Nokialla otettiin Korhosen johdolla käyttöön Toyotan kehittämä JIT-tuotantojärjestelmä. Hän sai 1990-luvulla mainetta Nokian silloisten logististen ongelmien ratkaisijana. Jo aiemmin häntä oli kuvailtu avainhenkilöksi vuonna 1994 julkaistun, Nokian ehkä tunnetuimman puhelimen Nokia 2110:n kehitystyössä. 2000-luvun alussa Korhosesta povattiin jopa Jorma Ollilan seuraajaa.[8]

Korhonen osallistui vahvasti niin sanottujen simpukkakännyköiden kehittämisen johtamiseen ja Symbian-käyttöjärjestelmään ja S60-sovellus- ja käyttöliittymäalustaan perustuvien älypuhelinten teknologiakehityksen johtamiseen. Nokian ohjelmistoteknologiaratkaisuja kehitettiin hänen johdollaan, kun hänet vuonna 2001 nimitettiin tuolloin uuden Mobile Software -yksikön johtoon. Keväällä 2013 Korhonen muisteli Nokia-aikaansa yritysjohtajan korkeakouluna: ”Minkä olen oppinut, olen melkeinpä oppinut siellä.”[5]

Nokialta Korhonen siirtyi Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2009. Elektrobitin asiakkaat toimivat autoteollisuuden ja langattoman teollisuuden parissa.[6] Elektrobitillä Korhonen pyrki yhdessä hallituksen puheenjohtajan J. T. Bergqvistin kanssa[9] uudistamaan sekä yrityksen liiketoimintamallia, tarjoomaa, brändiä että organisaatiota. Heidän kanssaan yhtiössä työskenteli jotakin muitakin entisiä nokialaisia johtajia, kuten "kommunikaattorin isä" Reijo Paajanen teknologiajohtajana.

Elektrobitiltä Korhonen siirtyi Outotecin palvelukseen 1. syyskuuta 2009. Hän aloitti operatiivisena johtajana lokakuun alussa ja toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2010.[6] Talouselämä-lehden listalla Suomen 500 tärkeimmästä yrityksestä hyppyä tuli melkoisesti: Outotecin liikevaihto oli vuonna 2008 1,2 miljardia euroa ja sijaluku 57, kun taas Elektrobit oli 172 miljoonallaan sijalla 284.[9]

Outotecin toimitusjohtajana Korhonen on halunnut rakentaa pitkiä asiakassuhteita ja myydä laitteille huoltosopimuksia. Hänen mukaansa on tärkeää myös pitää huolta maineesta, sillä sen avulla saadaan paitsi asiakkaita, myös hyviä työntekijöitä. Outotecin mission mukaan yritys toimii kaikin tavoin vastuullisesti, haluaa hyödyntää maailman luonnonvaroja kestävästi ja pitää esimerkiksi korruption suhteen nollatoleranssia.[5]

Korhonen uskoo Michael Porterin shared value -näkemykseen, jonka mukaan yhtiön tulee paitsi tuottaa voittoa omistajilleen, myös tyydyttää yhteiskunnan tarpeita ja ratkaista sen ongelmia. Hänelle on tärkeää vierailla mahdollisimman usein asiakkaiden luona, sillä se auttaa häntä selvittämään muun muassa sitä, ovatko yrityksen toimintatavat oikeat [5].