Personal Jesus

Puolessa välissä vuotta 1989 yhtye alkoi levytystyöt Milanossa bändin tuottajan Floodin kanssa: tuloksena tästä sessiosta oli ”Personal Jesus” -single. Kappaleessa on tarttuva blues-tyyppinen kitarariffi ja pohjalla tiukka rumpu-soundi, mikä poikkeaa täysin kaikesta yhtyeen siihenastisesta tuotannosta. Depeche Moden lauluissa oli toki käytetty kitaraosuuksia aiemminkin: Laulussa ”Behind the Wheel” ja DM-coverissa kappaleesta ”Route 66”, molemmat levyltä Music for the Masses.[8][9] Lisäksi akustinen kitara vilahtaa tai kuuluu enemmänkin kappaleissa ”Love, in Itself”[10] ja ”And Then...”[11] levyltä Construction Time Again sekä ”Here is the House”[12] levyltä Black Celebration. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sähkökitaralla oli keskeinen osa jossakin Depeche Mode -kappaleessa.

Ennen singlen julkaisemista brittiläisisten paikallislehtien "Henkilökohtaista"-palstoilla nähtiin ilmoituksia, joissa luki "Henkilökohtainen Jeesuksesi" (engl. Your own personal Jesus). Seuraavaksi näihin mainoksiin ilmestyi myös puhelinnumero, johon soittamalla saattoi kuulla kappaleen. Mainoksista noussut häly auttoi kappaletta nousemaan UK-listan sijalle 13. Singlestä tuli yksi yhtyeen parhaista myyntimenestyksistä;[13] eikä siitäkään ollut haittaa, että single ilmestyi puoli vuotta aiemmin kuin levy jolla kappale on. Tuossa vaiheessa ”Personal Jesus” oli parhaiten myynyt 12"-single koko Warner Recordsin historiassa.[6]

Singlen takakannessa on kuva, jossa näkyy joku yhtyeen jäsen ja alastoman naisen selkäpuoli. Singlen 7"-vinyyliversiossa naisen kanssa näkyy Martin Gore,[14] 12"-versiossa taas Dave Gahan,[15] C-kasetilla kuvassa on Andy Fletcher[16] ja CD:llä Alan Wilder.[17] Naista ei kuitenkaan ole kaikissa painoksissa, kuten vuoden 2004 CD-julkaisuissa tai promokopioissa. Joissakin harvinaisemmissa painoksissa, kuten GBong17, voi nähdä kaikki neljä kuvaa ja lisäksi vielä viidennen kuvan, jossa on koko yhtye ja Martin halaa tätä alastonta naista.[18]

Vuonna 2018 julkaistiin levy The Many Faces of Depeche Mode, joka koostuu kolmesta CD-levystä. Kolmannen CD:n alanimeke on Influences, Originals & Remixes. Tälle CD:lle on otettu mukaan kappaleita, artisteja tai musiikkia, jotka kuvastavat sitä mikä on vaikuttanut Depeche Moden musiikkiin. Vaikutteiksi mainitaan muun muassa Kraftwerk, Roxy Music, Gary Numan, Joy Division, The Beatles, The Cure ja David Bowien kappale ”Heroes”. Levyllä on myös Elvis Presleyn kappale ”Blue Moon of Kentucky”. Laulun mukana olo ja ”Personal Jesus” -kappaleen nimi selitetään levyn kansiteksteissä (engl. liner notes): Kun Martin Gore oli työstämässä biisejä tulevalle Violator-levylle, hän luki tuolloin myös Elvis Presley -elämäkertaa (Elvis and Me; Elvis ja minä, Priscilla Beaulieu Presley ja Sandra Harmon, Gummerus 1986). Kirjasta Gore sai tietää, että Priscilla Presleyllä oli tapana käyttää aviomiehestään nimitystä "my Personal Jesus" (oma henkilökohtainen Jeesukseni).[6][19]

Spin-lehdessä (heinäkuu, 1990) Martin Gore sanoo asiasta näin: "Kappale perustuu siihen kuinka Priscilla Presley palvoi Kuningastaan. Laulu kertoo siitä, kuinka joku pitää sinua omana Jeesuksenaan, olet joku joka antaa toivoa ja pitää huolta. Se kertoo siitä miten Elvis oli paitsi hänen miehensä myös hänen opastajansa. Siitä kuinka usein rakkaussuhteissa käy niin; sydän ottaa ikään kuin täydellisen jumalan paikan, vaikka ihminen on oikeasti epätäydellinen. Ei kai toisen jumalointi nyt kovin tasapainoista ole, vai?"[20]

Vuonna 2010 Nina Hagen julkaisi kokonaisen levyn nimeltä Personal Jesus, jolla on myös cover-versio Depeche Moden kappaleesta ”Personal Jesus”.[21][22] Voimakas ja ilmaisuvoimainen versio tuo jälleen kerran esiin Hagenin laajan äänialan ja monipuolisuuden – sanoistusta on kuitenkin hieman muutettu.[23][24] Kappaleesta on ainakin 135 eri versiota.[25] Suomeksi sen on tehnyt Eläkeläiset nimellä ”Luikurihumppa” (1995).[26][27] Instrumentaalit versiot löytyvät esimerkiksi Vitamin String Quartetin (2003) ja Midnite String Quartetin (2016) ohjelmistosta.[25][28][29] Ensimmäisen cover-version taisi ehtiä levyttämään sanfranciscolainen Bomb, Personan Jesus 7"-single vuodelta 1990.[30] Bomb julkaisi sen myös nimellä ”P. Jesus” vuonna 1999 ilmestyneellä levyllään Lovesuckers.[31] Tunnetuimpia lukuisten versioiden tekijöistä lienevät Johnny Cash (2002), Marilyn Manson (2004), Nina Hagen (2010), Sammy Hagar (2013) ja Def Leppard (2018) – tietysti onnistuneita versiointeja voivat tehdä myös vähemmän nimekkäät artistit.[25]

• Discogs