Persialainen stoa

Persialainen stoa (m.kreik. Περσική Στοά, Persikē Stoa) oli antiikin aikainen stoa eli pylväshalli Spartan kaupungissa Kreikassa.[1] Se sijaitsi mahdollisesti kaupungin agoran eli torin länsilaidalla.[2]

Stoan rauniot, näkymä eteläpäästä kohti pohjoista.

Stoan rauniot, näkymä pohjoisesta kohti eteläpäätyä.

Persialainen stoa Περσική Στοά
Persialaiseksi stoaksi oleten rakennuksen rauniot Spartan agoran arkeologisella alueella.
Sijainti	Spárti, Lakonia, Peloponnesos, Kreikka
Koordinaatit	37°04′55″N, 22°25′36″E
Rakennustyyppi	stoa
Valmistumisvuosi	noin 478 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Stoa rakennettiin 400-luvulla eaa. persialaissodissa saadun voiton kunniaksi, ja sinne sijoitettiin sodasta saatu sotasaalis. Pausanias kertoo sen olleen Spartan agoran näyttävin rakennus. Myöhemmin sitä oli kunnostettu ja laajennettu usein, ja se oli edelleen hyvässä kunnossa Pausaniaan vieraillessa kaupungissa.[1] Rakennuksen mainitsee myös Vitruvius.[3][4]

Pausaniaan mukaan stoan valkoista marmoria olevat pylväät olivat persialaisia esittäviä barbaarien vaatteisiin puettuja ihmishahmoisia veistoksia. Ne esittivät muun muassa Mardoniosta Gobryaan poikaa sekä persialaisten sotaretkeen osallistunutta Artemisiaa, joka oli Halikarnassoksen kuningatar ja Lygdamis I:n tytär.[1] Artemisia osallistui Salamiin taisteluun vuonna 480 eaa. ja Mardonios Plataiain taisteluun vuonna 479 eaa. Tästä voidaan päätellä, että stoa olisi rakennettu noin vuonna 478 eaa. tai sen jälkeen.[2] Koska pylväät olivat ihmishahmoisia, Vitruvius käsitteli niitä samassa yhteydessä kuin karyatideja.[5]

Spartan agoran arkeologiselta alueelta, joka sijaitsee heti kaupungin akropoliin eli linnavuoren itäpuolella, on löydetty pylväshallin rauniot, joita on ehdotettu Persialaisen stoan raunioiksi.[2][4] Rakennus sijaitsee heti oletetun Skiaksen pohjoispuolella. Rakennuksen kaivaukset suoritettiin vuosina 1964–1965. Siitä on kuitenkin kaivettu vain eteläpää. Rakennuksen länsiseinän esiin kaivetun osuuden pituus on noin 31 metriä ja eteläseinän pituus noin 15 metriä. Seinissä on reiät, jotka osoittavat, että rakennuksessa on ollut puinen lattia. Kummatkin seinät on tehty monikulmioisista kivistä. Tällaisena stoa muistuttaa huomattavasti Delfoissa olevaa Ateenalaisten stoaa, joka oli myös tehty persialaissotien sotasaalista varten. Tätä on pidetty vahvimpana todisteena sille, että kyseessä olisi juuri Persialainen stoa.[2] Paikalta on löydetty keisarinna Julia Aquilia Severan pronssipatsas.[4]

Aiemmin Persialaiseksi stoaksi ehdotettiin myös agoran etelälaidalta löytynyttä niin kutsuttua Roomalaista stoaa, joka on kuitenkin paljon nuorempi ja tehty vasta ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[4]