Permin alue

Alueen suurin joki on Kama. Muita merkittäviä jokia ovat Kamaan laskevat Tšusovaja, Kosva ja Višera. Pinta-alasta on metsien peitossa 60 % ja metsistä on havumetsiä 70 %.

Permin alueen asukasluku on 2 903 695 (2003) ja väestötiheys 18,1 as./km². Asukasluku ilman Permin Komia on 2 757 168. Lähes 75 % väestöstä asuu kaupungeissa. Suurimmat kaupungit (vuonna 2002) ovat Perm (1 008 300 as.), Berezniki (183 600 as.), Tšaikovski (114 200 as.) ja Solikamsk (104 900 as.). Väestöstä on venäläisiä 84 %, tataareja 4,9 %, komeja 4 %, baškiireja 1,6 %.

Permin alue jakaantui hallinnollisesti 27 piiriin ja 25 kaupunkialueeseen. Alueen pääkaupunki oli Perm (1940-57 nimenä Molotov). Alueella oli kuvernööri ja Lakiasäätävä kokous.

Permin alueella on runsaat luonnonvarat. Alueella tuotetaan öljyä, maakaasua ja kivihiiltä. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, tinaa, alumiinia, titaania, nikkeliä, mangaania, kultaa ja platinaa. Lisäksi Višeran laaksosta saadaan timantteja ja alueen pohjoisosasta Verhnekamskojesta natriumia, kaliumia ja magnesiumkloridia. Permin alueelta löytyy myös runsaasti rakennusaineteollisuuden raaka-aineita kalkkikiveä, dolomiittia ja kipsiä.

Merkittävimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metallurgia sekä kemian-, petrokemian- ja metsäteollisuus. Alueella on myös suuria sellu- ja paperitehtaita. Permin alueen pinta-alasta 19 % on maatalouskäytössä. Maatalous tuottaa lihaa, maitoa, vihanneksia ja viljaa.

Permin alue kuului Venäjän keisarikunnan aikana paljon laajempaan Permin kuvernementtiin. Permin kuvernementti lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin Uralin alueeseen.

Permin alue ja Permin Komien autonominen piirikunta liitettiin 1. joulukuuta 2005 Permin aluepiiriksi.