Permikausi

Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300–245 tai 280–248 miljoonaa vuotta sitten. Kauden aikana vallitsi kylmä ja kuiva monsuuni-ilmasto. Permikausi oli matelijoiden kukoistusaikaa ja päättyi eläinten suureen joukkotuhoon. Havupuut levittäytyivät laajalle alueelle permikauden aikana ja nisäkäsmäiset matelijat ilmestyivät. Kauden nimi tulee Venäjän Permin aluepiiristä. Permikautta seurasi triaskausi.

Permikauden jako
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
Trias varhais Indus nuorempi
Permi Loping Changxing 252,2–254,1
Wuchiaping 254,1–259,8
Guadalupe Capitan 259,8–265,1
Word 265,1–268,8
Road 268,8–272,3
Cisural Kungur 272,3–283,5
Artinsk 283,5–290,1
Sakmara 290,1–295,0
Assel 295,0–298,9
Kivihiili Pennsylvania Gžel vanhempi
Permikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]

Maantiede ja ilmasto

Merenpinta oli permikaudella alhaalla. Maapallolla oli jättiläismantereet Pangea ja Gondwana sekä valtava meri Panthalassa. Pangea oli C-kirjaimen muotoinen ja sen sisäpuolella sijainneessa Tethysmeressä oli pieniä saaria. Pangea säilyi suunnilleen samana koko permikauden ajan.[2]. Pangean yhtenäinen maamassa muutti merivirtoja sekä ilmastoa. Ilmasto oli monsuunityyppinen ainakin mantereen rannikolla ja kuiva laajoilla alueilla mantereen sisäosissa. Ilmasto oli nykyistä kylmempi kauden alussa sekä mantereinen. Laajoja jäätiköitä oli noin 299–280 miljoonaa vuotta sitten, Permin Gzhelian-kaudelta Artiskian-kaudella asti.[3] Yhä Rhodian-kaudella oli suurin osa Etelämantereesta jäässä[3]. Ilmasto lämpeni runsaasti kauden alkupuolella ja saavutti nykyisen tason kauden keskivaiheilla, minkä jälkeen lämpötilan nousu jatkui hieman hitaammin. Samalla ilmakehän kosteus väheni ja laski nykyiselle tasolle. Pangeassa oli laajoja aavikoita ja subtrooppinen vyöhyke oli huomattavasti nykyistä laajempi. Permikauden alkupuolella päiväntasaajan seudulla kasvoi trooppista sademetsää tai savannia[2], mutta seutu aavikoitui kauden loppuun mennessä. Subtrooppinen kuivuusvyöhyke ulottui täten noin 40. pohjoiselta leveysasteelta 40. eteläiselle leveysasteelle.[4]

Kasvillisuus

Käpypalmut ilmestyivät ja yleistyivät permikauden aikana. Eteläisen Gondwanan lauhkealla vyöhykkeellä kasvoi kapealehtisiä Glossopteris-suvun siemensaniaispuita sekä -pensaita. Ne hävisivät kauden lopun joukkotuhossa.

Eläimistö
Kookas synapsidi Dimetrodon oli permikauden hallitsevia petoja.
Permikauden eläimistöä nykyisen Venäjän alueelta.

Matelijat olivat permikauden valtalajistoa, mutta dinosauruksia ei ollut vielä olemassa. Matelijat olivat useimmiten synapsideja, pelykosaureja tai terapsideja. Permikaudella kehittyi ensimmäistä kertaa Maan historiassa suuri maaeläimistö kasvin- ja lihansyöjineen. Ensimmäiset arkosaurit ilmestyivät kauden loppupuolella.

Matelijalajisto kehittyi ja monipuolistui taajaan tahtiin permikauden aikana sammakkoeläinten lajimäärän pudotessa. Tunnetuin permikauden matelija on luultavasti hieman krokotiilia muistuttanut liskomainen Dimetrodon. Se käveli neljällä jalalla ja on tunnettu suuresta selkäevästään, joka toimi mahdollisesti lämmönsäätelijänä. Dimetrodon eli noin 280–260 miljoonaa vuotta sitten ja oli osapuilleen kaksi metriä pitkä. Muita kauden eläimiä olivat suurikokoinen arkosauri Postosuchus sekä kasveja syönyt Desmatosuchus. Alkeelliset terapsidit syrjäyttivät pelykosaurit noin 270–260,4 miljoonaa vuotta sitten keskisellä permikaudella. Guadalupe-epookin lopussa noin 260,4 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten tapahtui permikauden joukkotuhoa edeltänyt joukkotuho.

Ammoniitit ja merisiilien kaltaiset piikkinahkaiset olivat yleisiä permikauden merissä. Permikerrostuma tunnetaan kovakuorisista ja yksisoluisista alkueläimistä fusulinideista.

Permikauden joukkotuho
Pääartikkeli: Permikauden joukkotuho

Permikauden lopulla tapahtui permikauden joukkotuho, Maapallon elämän historian suurin tunnettu joukkotuho, jossa hävisi suurin osa merieläimistä sekä maalla eläneistä selkärankaisista. Joukkotuhon syytä ei tiedetä tarkasti: se saattoi johtua suuresta asteroiditörmäyksestä, Siperian laakiobasalttipurkauksista, mannerliikuntojen aiheuttamista muutoksista ilmastossa tai mahdollisesti kaikkien yhdistelmästä. Tulivuorten hiilidioksidin aiheuttama ilmastonlämpeneminen saattoi vapauttaa metaania syvänmeren metaaniklatraateista. Se kuumensi Maapalloa ja aiheutti syvänmeren hapettomuuden muuttamalla merivirtoja. Metaanin hapettuminen hiilidioksidiksi Maan ilmakehässä imi siitä happea. Syvänmeren hapettomuus suosi rikkibakteereita, joiden tuottama rikkivety myrkytti ilmaa, minkä vuoksi Maa muuttui hetkeksi erittäin epäystävälliseksi paikaksi elämälle.

Joukkotuho on edennyt luultavasti satojen tuhansien tai miljoonien vuosien aikana asteittain ja useina aaltoina. Pahin tuho tapahtui aivan kauden lopussa. Maan ilmakehän happipitoisuus laski joukkotuhosta johtuen miljoonien vuosien aikana noin 1,5-kertaisesta nykymäärästä prosenttiin, joka oli noin kaksi kolmasosaa nykyisestä[5]. Planeetan eliöstö toipui permikauden joukkotuhosta hitaasti; toipuminen kesti kymmeniä miljoonia vuosia.

Permikauden jako

Permikauden ajoitus on useiden geologisten kausien tapaan hieman epätarkkaa. Yleinen jakotapa on seuraava:

  • Loping-epookki: 260,4–251 miljoonaa vuotta sitten
    • Changxing-vaihe (253,8–251 miljoonaa vuotta sitten)
    • Wuchiaping-vaihe (260,4–253,8 miljoonaa vuotta sitten)
  • Guadalupe-epookki: 270,6–260,4 miljoonaa vuotta sitten
    • Capitan-vaihe (265,8–260,4 miljoonaa vuotta sitten)
    • Word-vaihe (268–265,8 miljoonaa vuotta sitten)
    • Road-vaihe (270,6–268 miljoonaa vuotta sitten)
  • Cisural-epookki: 299–270,6 miljoonaa vuotta sitten
    • Kungur-vaihe (275,6–270,6 miljoonaa vuotta sitten)
    • Artinsk-vaihe (284,4–275,6 miljoonaa vuotta sitten)
    • Sakmar-vaihe (294,6–284,4 miljoonaa vuotta sitten)
    • Assel-vaihe (299–294,6 miljoonaa vuotta sitten)

Toisessa jakotavassa Loping- ja Guadalupe-epookit yhdistetään yläpermiksi, jolloin Cisural-epookki muodostaa alapermin.

  • Yläpermi: 270,6–250 miljoonaa vuotta sitten
    • Tatar
    • Kazar
  • Alapermi: 299–270,6 miljoonaa vuotta sitten
    • Kungur-vaihe
    • Artinsk-vaihe
    • Sakmar-vaihe
    • Assel-vaihe

Lähteet
  • International Commission on Stratigraphy (ICS): Geologic Time Scale stratigraphy.org. 2004. Viitattu 5.4.2007.

Viitteet
  1. K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy.
  2. Rees, Allister: Paleointegration project Paleozoin Permian Department of Geosciences, University of Arizona. Arkistoitu 26.7.2008. englanti
  3. Yeh, Meng-Wan & Shellnutt, J.. (2016). The initial break-up of Pangæa elicited by Late Palæozoic deglaciation. Scientific Reports. 6. 31442. 10.1038/srep31442.
  4. http://www.scotese.com/lpermcli.htm
  5. Tieteen kuvalehti, 3/2009

    Aiheesta muualla
    Maapallon geologinen historia
    Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
    Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)

     

    Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)

    eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)

    Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)

    paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)

    541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
    Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)
    paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi
    mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi • jurakausi • liitukausi
    kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.