Genomi

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.[1] Esitumaisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.[2]

Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.[3] Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin. Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990 ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.[4]

Ihmisen perimä
Pääartikkeli: Ihmisen perimä

Ihmisen perimä selvitettiin lopullisesti vuonna 2003. Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin. Kromosomipareista 22 on autosomeja 23. parin ollessa sukupuolikromosomi. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä. (Artikkeli Initial sequencing and analysis of the human genome, vuosikerta 2001, lehti nro. 409, sivut 860–921)

Eläinten perimät

Mato ja banaanikärpänen

Caenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998.[5][6] Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.[5][6]

Kotieläinten perimät

Koiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia.[7] Koiralla on 39 kromosomiparia.[7] Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.[8]

Lehmän perimä

Naaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.[9]

Jättiläispandan perimä

Jättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.[10]

Muut

Edellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.[8]

Lähteet
  • Morris, James; Hartl, Daniel; Knoll, Andrew ja Lue, Robert: Biology: How Life Works. New York: Macmillan, 2013. ISBN 978-1-4641-5601-4.

Viitteet
  1. Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
  2. Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
  3. Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
  4. Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  5. Adams, M.D., et al.: The genome sequence of Drosophila melanogaster. Science, 2000, nro 287, s. 2185–2195.
  6. Trans-NIH Fly Initiative: Drosophila White Paper 2001 U.S. National Institute of Health. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 31.1.2007. (englanniksi)
  7. http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2334 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Cat joins exclusive genome club BBC News. 1.11.2007. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  9. Gill, Victoria: Cow genome 'to transform farming' BBC News. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  10. Giant panda genome project begins BBC News. 1.4.2008. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)

    Aiheesta muualla


    Perinnöllisyystiede
    Peruskäsitteitä

    geeni · kromosomi · DNA · RNA · genomi · mitoosi · meioosi · genotyyppi · fenotyyppi · geneettinen koodi · mutaatio

    Osa-alueita

    ekologinen genetiikka · käyttäytymisgenetiikka · molekyyligenetiikka · populaatiogenetiikka

    Sovellutuksia

    DNA-profilointi · perinnöllisten sairauksien tutkimus · molekyylievoluution tutkimus · jalostus · geenitekniikka · geeniterapia

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.