Peret
Pere Pubill Calaf (24. maaliskuuta 1935 – 27. elokuuta 2014) oli espanjalainen kitaristi, laulaja ja säveltäjä.[1]
| Peret | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Pere Pubill Calaf |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1935 Mataró |
| Kuollut | 27. elokuuta 2014 (79 vuotta) Barcelona |
| Ammatti | kitaristi, laulaja-lauluntekijä, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | katalonialainen rumba |
| Soittimet | kitara |
| Levy-yhtiöt | Ariola, Belter, Discophon |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Peret oli yksi merkittävimmistä katalonialaisen rumban kehittäjistä. Katalonialainen rumba kehittyi romaniyhteisöissä Barcelonassa 1950–1960-luvuilta lähtien. Peret piti itseään katalonialaisen rumban luojana. Peretin mukaan rumba catalana oli sekoitus Elviksen esittämää rockia ja karibialaisia rytmejä, etenkin kuubalaisen Pérez Pradon musiikkia.[1][2]
Peret aloitti esiintymisen serkkunsa kanssa taiteilijanimellä ”Hermanos Montenegro” Tívoli-teatterissa Barcelonassa. Myöhemmin hän esiintyi Barcelonan ja Madridin tablao-paikoissa ja yökerhoissa.[1]
Kappale ”Borriquito como tύ” (1968) julkaistiin vuonna 1971 ja siitä tuli suosittu Espanjassa ja muualla Euroopassa.[1]
Peret sävelsi noin 300 kappaletta mukaan lukien uudet versiot.[1]
Peret osallistui Espanjan edustajana Eurovision laulukilpailuun kappaleella ”Canta y sé feliz” vuonna 1974. Espanjan valtiollinen televisio määräsi Peretin osallistumaan, koska hän ei ollut suorittanut asepalvelusta.[1]
Paloma Zapatan elämäkertadokumentti Peret, yo soy la rumba esitettiin maaliskuussa 2019 Espanjassa.[1]
Diskografia (valikoima)
LP
- Peret 1967 (1967)
- Rumba pa'ti (1968)
- Una lágrima 1968 (1968)
- Lamento gitano 1969 (1969)
- Gipsy Rhumbas (1969)
- Canta para el cine (1970)
- Borriquito (1971)
- Una lágrima 1972 (1972)
- Mi Santa (1973)
- Lo mejor de Peret (1974)
- Peret y sus gitanos (1974)
- Canta y sé feliz (1974)
- Saboreando (1978)
- Lágrimas negras (1978)
- El joven Peret (1979)
- El jilguero (1980)
- De cap a la palla (1981)
- De coco a la paja (1981)
CD
- No se pué aguantar (1991)
- Gitana hechicera (1992)
- Rumbas de la clausura (1992, Los Manolosin ja Los Amayan kanssa)
- Cómo me gusta (1993)
- Que disparen flores (1995)
- Jesús de Nazareth (1996)
- Rey de la rumba (2000).
- Que levante el dedo (2007).
- De los cobardes nunca se ha escrito nada (2009)
- Des del respecte/Desde el respeto (2014)