Percy Williams

Monien yllätykseksi Percy Williams voitti vuonna 1928 Kanadan olympiakarsinnat ja hänet lähetettiin 20 vuoden ikäisenä Amsterdamin kesäolympialaisiin. Hänen itsensäkin yllätykseksi hän pääsi helposti 100 metrin finaaliin. Finaalissa hän sai hyvän startin ja voitti sen avulla olympiakultaa. Hän toisti saman tempun 200 metrillä ja palasi kotiin kahden kultamitalin kanssa tuhansien innokkaiden kanadalaisten juhlittavaksi.

Hän todisti, että menestys ei ollut sattumaa voittamalla 100 jaardin juoksun Brittiläisen imperiumin kisoissa (nykyisin kansainyhteisön kisat) Hamiltonissa vuonna 1930. Samana vuonna hän juoksi uudeksi 100 metrin maailmanennätykseksi 10,3.

Yhdysvaltalaiset eivät pitäneet siitä, että tuntematon kanadalainen löi heidän juoksijansa, ja he halusivat osoittaa Williamsin menestyksen olleen sattumaa. Yhdysvaltalaiset järjestivät hallikilpailujen sarjan, joihin Williams kutsuttiin. Williams kuitenkin osoitti olevansa maailman paras pikajuoksija voittamalla 21:stä kilpailusta 19.

Reisilihasvamma pysäytti hänen juoksu-uransa hetkeksi, eikä hän enää toivuttuaan siitä päässyt vammaa edeltäneeseen kuntoon. Vuoden 1932 kesäolympialaisissa Los Angelesissa hän karsiutui jo ennen finaalia. Myöhemmin hän lopetti juoksemisen ja ryhtyi vakuutusvälittäjäksi.

Vuonna 1979 Williamsille myönnettiin Officer of the Order of Canada -kunniamerkki.

Williams eli äitinsä kanssa, kunnes äiti kuoli vuonna 1977. Sen jälkeen hän eli yksin, kärsien reuman aiheuttamista jatkuvista kivuista. Percy Williams teki itsemurhan vuonna 1982.