Percy Bysshe Shelley

Shelley syntyi varakkaaseen aatelissukuun. Perheen päämies oli isoisä sir Bysshe Shelley. Isä, Castle Goringin baronetti sir Timothy Shelley oli Whig-puolueen edustaja parlamentissa. Perheessä oli neljä tytärtä ja kaksi poikaa.

Percy opiskeli ensin Etonin sisäoppilaitoksessa, jossa häntä kiusattiin hänen hennon ja naismaisen olemuksensa sekä kirjallisten mieltymystensä takia. Percy jatkoi opintojaan Oxfordissa, josta hänet erotettiin. Syynä oli ateismia puolustava lentolehtinen, jonka kirjoittajia Percy ei suostunut paljastamaan. Yliopistosta lähtö johti välirikkoon myös isän kanssa.

Shelleyn ensimmäinen vaimo oli Harriet Westbrooke. Westbrooke hukuttautui vuonna 1816.

Myöhemmin Percy avioitui Mary Godwinin kanssa - rikkoen aatteitaan vapaasta rakkaudesta - joka oli anarkistifilosofi William Godwinin tytär. Hänen äitinsä puolestaan oli Mary Wollstonecraft, joka oli ensimmäisiä feministejä. Percy karkasi Maryn kanssa kesällä 1814 Sveitsiin. Genevenjärven rannalla Mary Shelley kirjoitti kuuluisan Frankenstein-kauhukertomuksensa.

Myöhemmin maanpaossa elävä kirjailijapari asettui asumaan Italiaan, joka oli englantilaisen runouden henkinen keskus. Roomassa samaan taiteilijayhteisöön kuuluivat John Keats ja lordi Byron.[1]

Syksyllä 1815 kirjoitettu ensimmäinen suuri runoelma Alastor or The Spirit of Solitude (’Alastor eli Yksinäisyyden henki’) kuvaa luonnon kanssa tasapainossa elävä nuorta runoilijaa, joka nauttii filosofiasta ja runoudesta. Runon sankarihahmo vaeltaa vierailla mailla ihannettaan tavoitellen, mutta kuolee lopulta yksinäisenä vuoristossa. Alastor-runoelman sanotaan ennakoineen Shelleyn kohtaloa. Hän kuoli veneonnettomuudessa 8. heinäkuuta 1822, kuukautta ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä.

Shelleyn hautajaiset

Shelley haudattiin Roomaan, mutta hänen sydämensä lepää Englannissa St. Peter's Churchland'n mailla, Bournemouthissa. Hänen hautakiveensä on kaiverrettu 'Cor Cordium' (suom. sydänten sydän) ja Shakespearen näytelmästä Myrsky sanat:

Nothing of him that doth fade

But doth suffer a sea-change

Into something rich and strange

Shelley tutustui William Godwinin anarkistiseen filosofiaan noin vuonna 1812 ja aloitti aatteen mukaisen kirjallisen taistelun kaikkia perinteisiä arvoja vastaan. Hän vastusti Jumalaa, uskontoa, pappeja, kuninkaita ja tyranneja. Hän puolusti sananvapautta, raittiutta, työväenluokkaa ja idealismia. Hän eli hyvin askeettista elämää käyttäen ravinnokseen viikunoita ja juoden vettä.[1] Hän oli myös vegaani ja puolusti elämäntapaansa kirjoituksessaan A Vindication of Natural Diet ja muutamassa Queen Mabin säkeessä.

Shelley piti itseään ateistina, mutta useat elämäkerturit luonnehtivat hänen aatteitaan pikemminkin panteistisiksi.

• The Necessity of Atheism (1811, ’Ateismin välttämättömyys’)
• Queen Mab (1813, ’Kuningatar Mab’)
• Ode to the West Wind (1819, ’Oodi länsituulelle’)
• Prometheus Unbound (1819, ’Vapautettu Prometheus’)
• The Cenci (1819)

• Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin: Maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1962.
• Bieri, James: Percy Bysshe Shelley: A Biography. Johns Hopkins University Press, 2008. ISBN 978-0-8018-8860-1

• Goslee, Nancy Moore: Shelley's Visual Imagination. Cambridge: Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-1-10700-838-0.
• Maurois, André 1925: Ariel eli Shelleyn elämä. Suomentanut E. Hagfors. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja.
• O'Neill, Michael – Howe, Anthony (toim.): The Oxford Handbook of Percy Bysshe Shelley. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-955836-0.
• Shelley, Percy Bysshe: The Necessity of Atheism and Other Essays. The Freethought Library. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1993. ISBN 0-87975-774-4. (englanniksi)
• Shelley, Percy Bysshe: Shelleyn runoja. Suomentanut Jaakko Tuomikoski. Näköispainos. Alkuperäinen: Helsinki: Kirja, 1929. Helsinki: Lasipalatsi, 2011. ISBN 978-952-480-279-6.

• Romanttinen anarkisti – Shelley (Arkistoitu – Internet Archive)
• Percy Shelley
• Percy Bysshe Shelley
• The Percy Bysshe Resource Page
• The Keats-Shelley House