Per-Erik Eklund

Eklund aloitti jääkiekon IF Brommapojkarnassa.[1] Hän siirtyi myöhemmin juniorina Stocksunds IF:ään, jossa Eklund teki debyyttinsä miesten peleissä vain 15-vuotiaana kaudella 1978–1979. Hän teki yhdessä II-divisioonan ottelussa kaksi maalia. Kaudeksi 1981–1982 Eklund sirtyi kaksi sarjatasoa ylemmäs Elitserien-joukkue AIK IF:ään, jossa ensimmäinen kausi toi 23 runkosarjaottelussa tehot 2+2=4. Seuraavalla kaudella 1982–1983 hän teki kuitenkin läpimurtonsa ollen tehoilla 13+17=30 joukkueen toiseksi paras pistemies Lars-Erik Ridderströmin kanssa.[1] Philadelphia Flyers varasi Eklundin 161. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 1983.

Kaudella 1983–1984 Eklund oli tehoilla 8+19=27 AIK:n toiseksi paras pistemies Peter Gradinin jälkeen.[1] Hän voitti kevään 1984 pudotuspelien pistepörssin tehoilla 6+6=12 ja voitti niiden päätteeksi Ruotsinmestaruuden. Eklund palkittiin Elitserienin parhaana pelaajana Guldpuckenilla sekä valittiin Ruotsin tähdistökentälliseen.[1][2] Kaudella 1984–1985 hän teki tehoilla 16+33=49 Elitserienin yhden kauden maali- ja piste-ennätyksensä. Eklund sijoittui koko runkosarjan pistepörssissä toiseksi Brynäs IF:n Conny Silfverbergin jälkeen.[1]

Kaudeksi 1985–1986 Eklund siirtyi pelaamaan NHL:ää hänet varanneen Philadelphia Flyersin riveihin. Hän pelasi koko tulokaskautensa ylhäällä NHL:ssä ja teki hienot tulokastehot 15+51=66. Eklund voitti koko tulokkaiden syöttöpörssin ja sijoittui heidän pistepörssissään kolmanneksi Montréal Canadiensin Kjell Dahlinin ja Calgary Flamesin Gary Suterin jälkeen. Seuraavalla kaudella 1986–1987 hän oli 20 syötöllään kevään 1987 pudotuspelien syöttöpörssin toinen Edmonton Oilersin Wayne Gretzkyn jälkeen.[1]

Eklund pelasi Flyersissä yhteensä vajaat yhdeksän kautta vuoteen 1994 asti. Hän teki kolmena kautena yli 50 syöttöpistettä ja tehopisteitä syntyi parhaillaan 69 kausina 1988–1989 ja 1990–1991. Viimeisellä NHL-kaudellaan 1993–1994 Eklund kaupattiin siirtorajan kynnyksellä maaliskuussa 1994 Dallas Starsiin vaihdossa kahdeksannen kierroksen varausvuoroon.[2]

Eklund palasi kaudeksi 1994–1995 kotimaahansa ja siirtyi Leksands IF:ään, jossa hän pelasi loppu-uransa. Hän saavutti siellä ensimmäisellä kaudellaan Elitserienin yhden kauden piste-ennätyksensä ja teki uuden syöttöennätyksen. Eklund jakoi koko Elitserienin pistepörssin voiton Luleå HF:n Mika Niemisen kanssa ja hän voitti myös syöttöpörssin. Eklund voitti keväällä 1995 Elitserien-hopeaa ja hänet palkittiin liigan arvokkaimpana pelaajana Guldhjälmenillä sekä valittiin Ruotsin tähdistökentälliseen.[1] Eklund lopetti pelaajauransa kevääseen 1999.

Mitalit
Maa:  Ruotsi
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Pronssia	Sarajevo 1984	jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa	Suomi 1991	jääkiekko
Hopeaa	Moskova 1986	jääkiekko
Hopeaa	Sveitsi 1990	jääkiekko
Hopeaa	Ruotsi 1995	jääkiekko
Kanada-cup
Hopeaa	Kanada-cup 1984	jääkiekko

Eklund oli voittamassa pronssia Sarajevon olympiakisoista 1984. Hän edusti Ruotsia myös MM-kilpailuissa vuosina 1985, 1986, 1990, 1991, 1995 ja 1996. Eklund voitti vuonna 1991 maailmanmestaruuden ja vuosina 1986, 1990 ja 1995 tuli hopeaa. Hän oli vuoden 1990 turnauksessa seitsemällä syötöllään Ruotsin paras syöttäjä Håkan Loobin kanssa. Eklund voitti myös hopeaa Kanada-cupista 1984.[1]

Eklund pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 1982 ja 1983 sekä alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1981.[1]