Peränne (järvi)

Järven pinta-ala on 890 hehtaaria eli 8,9 neliökilometriä. Se on 9,8 kilometriä pitkä ja 3,2 kilometriä leveä. Järvessä on kolme järvenosaa. Pohjoispää jää poikittaisen Suihkonsaaren taakse ja pohjoisesta tuleva vesi kiertää saaren sen kapeiden ja matalien Suihkonsalmen ja Vähäsalmen kautta. Pohjoisosa on alle kaksi metriä syvää ja se on melko ruohottunut järvenosa. Loput Peränteestä on viisi kilometriä pitkää ja kapeahkoa järvenselkää, jonka eheyttä rikkoo neljä saarta. Peränteen eteläosassa järven ylittää Punkaharju, joka katkaisee järven kahtia. Harjussa on kolme osaa, joita kutsutaan Särkäksi, Vuohisaareksi ja Punkaharjuksi. Harjun matalaan kohtaan Punkaharjun ja Vuohisaaren väliin on ruoppaamalla avattu veneilyyn ja tukinuittoon sopiva Kirkkosalmen väylä. Järven eteläosaa kutsutaan Vähä-Peränteeksi, joka muodostaa oman järvialtaansa. Sen eteläpäässä sijaitsee laskujoen Pakarinjoen luusua. Peränteen pinta-ala on 6,74 neliökilometriä ja Vähä-Peränteen 2,05 neliökilometriä.[2][1][3]

Järvessä on kartan mukaan 32 saarta, joista 21 kuuluvat Peränteeseen ja 11 Vähä-Peränteeseen. Pohjoisessa sijaitsee Suihkonsaari, joka on yli 650 metriä pitkä ja yli 200 metriä leveä. Tämä saari katkaisee järven lähes kahtia. Järven pohjoisosassa sijaitsevat vielä Taivalsaari ja Myllysaari ja Suihkonsaaren eteläpuolella on vielä Tervasaari. Keskellä järvenselkää on Selkäsaari, joka on yli 600 metriä pitkä ja järven toiseksi suurin saari. Vähä-Peränteen suuria saaria ovat Maununsaari ja Talassaari.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niistä huomaa, että järven pohjoisosa on matalaa ja vasta Tervasaaren eteläpuolelta alkaa syvenevien syvänteiden sarja. Järven syvin kohta on 15 metriä syvä ja se sijaitsee Peränneen eteläosassa. Myös Vähä-Peränneessä on 15 metriä syvä alue. Kartalla järven luotaukset loppuvat Äkspyörtin saaren kohdalle.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 50 kilometriä ja silmämääräisesti arvioiden noin puolet sen rannoista ovat peltomaata. Asutus on haja-asutusta ja rannoille on rakennettu alle sata [3] vapaa-ajan asuntoa. Rantojen läheisyydessä olevissa kulmakunnissa on asutus keskittynyneempää. Rantojen pysyävän asutuksen suuruus on 750 henkilöä [3]. Kulmakuntia ovat pohjoisessa Vääräkoski, länsirannassa Peränne ja Pakarinkylä, ja itärannassa Pusaankylä ja Itä-Peränne. Länsirantoja seuraavat kantatie 68 ja yhdystie 17235, ja itärantoja yhdystie 17133.[2][1][4]

Perännettä ei säännöstellä, mutta yläpuolisten järvien Ouluveden ja Ähtärinjärven sääntely vaikuttaa myös Peränteen vedenpinnan vaihteluihin. Peränteeseen laskevassa Hyvösenjoen Vääräkoskessa on voimalaitos. Vuonna 2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi luvan rakentaa Suihkonsaaren salmiin pohjapadot, joilla järven alivedenkorkeutta nostettaisiin 66 senttimetriä ylemmäksi kuin se oli ennen, ja kolmas pohjapato Pakariin Pakarinjokeen, joka nostaisi alivedenvedenkorkeutta 24 senttimetriä.[3]

Peränteen vedenlaatu noudattaa Ähtärin reitin vesistön yleispiirteitä. Vesi on sen mukaisesti runsaasta humuspitoisuudesta johtuen ruskeaa, hapanta ja sähkönjohtokyvyltään heikkoa. Vedenväri johtuu valuma-alueen suovaltaisuudesta. Vedessä on tavallista korkeammat ravinnepitoisuudet, mutta veden runsaan vaihtuvuuden vuoksi veden happipitoisuus säilyy korkeana kaikkina vuodenaikoina. Järven syvänteissä esiintyy veden lämpötilakerrostuneisuutta talvisin ja kesäisin, jolloin alusvesi on täysin hapetonta. Järven ravinnekehitys on ollut suotuisa, koska 1990-luvulla ravinnepitoisuudet ovat laskeneet. Järven pohjoisosan mataluus, rehevöityneisyys ja heikompi hygienia ovat rajoittaneet veden käyttöä. Sen sijaan järvenselät ovat puhtaita.[3]

Vuonna 1997 suoritetussa kalastuksen seurannassa järven kalasaalis oli 10 000 kilogrammaa, josta yli puolet saatiin verkkokalastuksella. Haukea saatiin 3 600 kilogrammaa. Järveen on istutettu kirjolohta ja myös siikaa, mutta siika on kasvanut heikosti eikä se lisäänny luontaisesti. Siian kalasaalis oli vuonna 1997 344 kilogrammaa. Siian lisäksi järveen on alettu istuttamaan kuhaa. Järvessä on muikkua, mutta sen kanta on heikko.[3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Peränteen alueeseen (35.424) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 131,6 metriä mpy.[1][5]

Valuma-alue saa pääosan vedestään Oulunveden alueella (35.431) sijaitsevasta Ouluvedestä (396 ha), jonka laskujoki Vääräkoski laskee Peränneen pohjoispäähän. Myös Vähä Haapajärven valuma-alueelta (35.428) Vähä Haapajärvestä (140 ha) laskeva oja tuo paljon vettä järven länsirantaan. Peränneen alueella on 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Pusaanjärvi (87 ha), joka laskee järven kaakkoisrantaan Pusaanlahteen, sitten Soukanjärvi (51 ha), Kylkiäinen (3 ha), Savilampi (18 ha) ja Kapealampi (3 ha), jotka laskevat Myllypuroa myöten itärantaan, Kumpulampi (4 ha) ja Suolampi (3 ha), jotka laskevat länsirantaan, sekä Iso Säynäslammi (3 ha) ja Pieni Säynäslampi, jotka laskevat järven pohjoispäähän.[5]

Peränteen laskujoki Pakarinjoki laskee Iso Vehkajärven (134 ha) järvialtaaseen Vähä Vehkajärveen, josta vedet jatkavat matkaansa lopulta Toisveteen.[1]

Järvessä on toimitettu 1930-luvulla järvenlasku, jossa vedenpintaa on alennettu noin 75 senttimetriä. Kesällä 1999 suoritettujen korkeusmittausten perusteella vanhan rantavallin tyven taso on ennen vedenpinnan alentamista ollut noin 75 cm ylempänä kuin kesäveden pinnankorkeus mittausvuonna.[3][6]