Peräjärvi (Parkano)

Järven pituus on 1 kilometriä, leveys 400 metriä ja sen pinta-ala on 17 hehtaaria. Se sijaitsee Jaakkolankylästä neljä kilometriä pohjoiseen ja Poikkeusjärven ja Saaresjärven keskivaiheilla. Järvi on pitkä ja kapea ja eteläpäässä lounaaseen työntyy 200 metriä pitkä lahti, joka on soistumassa umpeen. Järven pohjoispäässä on ainoana saarena pieni luoto.[2][1]

Järveen laskee metsäojia, jotka tuovat vettä ympäröiviltä ojitetuilta soilta. Länsipuolella sijaistevasta suuresta Ainesnevalta laskee järveen kaksi ojaa ja pohjoiselta vieläkin suuremmalta Lehminevalta laskee Peräjärvenluoma järven pohjoispäähän. Myös pieni 800 metrin päässä sijaitseva Korpilampi laskee näiden samojen ojien kautta. Järven laskujoki on ojamainen Peräjärvenjoki, joka kulkee kaakkoon ja etelään ohittaen ensin 2,4 kilometrin jälkeen Sammatinlammen ja laskee lopulta kuuden kilometrin jälkeen Jaakkolanjärveen. Jokeen yhtyy pohjoisesta eli vasemmalta Saaresjärven laskuoja, jonka kautta laskevat myös Lylyjärvi, Reppulampi ja Hakojärvi, ja idästä Kolulampi.[2][1]

Rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä. Rannat ovat kovaa metsämaata lukuun ottamatta pohjoispäätä, joka on avosuota, ja länsiranta, jossa ranta muodostaa kosteikon. Järven luusuassa rannat viettävät jyrkästi veteen ja laskujokeen. Eteläpuolella kohoaa Peräjärvenvuoden kallioinen huippu 23 metriä korkealle. Järvellä on kaksi maataloa ja noin 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Jaakkolankylän ja Karttiperän yhdistävältä yhdystieltä 13355. Rannan tuntumassa on myös kota. Kodan kautta kulkee Saaresjärveltä tuleva polku, joka johtaa lounaaseen Parkanon seurakunnan leirikeskukseen Poikkeusjärvelle.[2][1]

Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin kahdesti vuosina 1994 ja tammikuussa 2008. Vuonna 2008 oli järvessä 0,25 metriä jäätä. Ensimmäinen mittaus tehtiin metrin syvyydessä ja toinen 1,6 metrin syvyydestä. Mittausten mukaan veden hapen kyllästysaste oli ensin 12% ja myöhemmin 32%. Happea oli vedessä ensin 1,6 mg/l (milligrammaa litrassa) ja myöhemmin 4,4 mg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat 64 µg/l (mikrogrammaa litrassa) ja 25 µg/l. Vastaavasti kokonaistyppipitoisuudet olivat 690 µg/l ja 740 µg/l. Näkösyvyys oli vuonna 2008 0,8 metriä ja sameus päällysvedessä ensin 1,1 FNU ja vuonna 2008 0,7 FNU. Veden happamuusarvot (pH) olivat vastaavasti 5,0 ja 4,5.[2]

Vuonna 1959 painetussa peruskartassa oli Peräjärvi suuremman kokoinen kuin se on nykyään. Sillä oli tuolloin myös kaksi saarta, joista eteläisempi on maatunut kiinni rantaan suoritetun järvenlaskun yhteydessä.[3] Järvenlaskun vaikutukset voidaan havaita seuraavassa peruskartassa vuodelta 1984.[4]