Pepe & Paradise
Pepe & Paradise oli suomalainen vuonna 1968 perustettu yhtye. Sen levytykset olivat lähinnä suomenkielistä iskelmää, mutta keikoilla yhtye esitti myös englanninkielistä jazz- ja soul-vaikutteista rockia.
Historia
Varhaiset vuodet ja yhteistyö Tapani Kansan kanssa
Alun perin Paradise-nimellä esiintynyt yhtye muodostui Frankies-yhtyeestä, joka säesti laulaja Johnny Liebkindiä hänen vuoden 1968 kesäkiertueellaan Suoraan sydämeen. Kiertueella oli vierailevana solistina Pepe Willberg. Syksyllä 1968 perustettuun Paradise-yhtyeeseen liittyivät Pepen lisäksi saksofonisti, klarinetisti ja huilisti Erkki "Unde" Lehtola, basisti Jorma "Kalle" Kalenius ja rumpali Antero "Ande" Päiväläinen.[1] Willberg itse lauloi ja soitti kitaraa.
Seuraavana syksynä 1969 Paradise yhdistyi Tapani Kansan yhtyeen kanssa ja jatkoi Kansan säestysyhtyeenä kevääseen 1970. Yhtyeessä soittivat tällöin edellä mainittujen lisäksi saksofonisti, huilisti Erik "Dani" Dannholm, kitaristi Seppo Keurulainen ja basisti Christer "Kicke" Bergholm, joka tuli Kaleniuksen tilalle. Keurulainen ja Bergholm olivat soittaneet aiemmin yhdessä Willbergin kanssa Jormas-yhtyeessä. Keväällä 1970 Paradisen ja Tapani Kansan tiet erosivat, ja yhtye alkoi esittää omaa ohjelmistoaan. Samaan aikaan kitaristi Keurulainen lopetti bändissä ja mukaan tuli Hammondia ja muita kosketinsoittimia soittava Heikki "Pedro" Hietanen. Lokakuussa 1970 Unde Lehtola meni armeijaan ja bändiin tuli silloin trumpetisti Markku Johansson.[1]
1970-luvun vuodet
Yhtye levytti ensimmäisen singlensä vuonna 1970 Ruotsissa, jossa Paradise oli saanut menestystä erityisesti Tukholman Gyllene Cirkeln -klubilla. Singlen A-puolella oli Albert Hammondin ja Mike Hazlewoodin tekemä kappale "Dark Side of the Moon" sekä B-puolella Pepe Willbergin säveltämä ja sanoittama "My Child". Singlen tuotti Ruotsissa asuva britti Roger Wallis. Mukana olivat Pepen lisäksi saksofonistit Dannholm ja Lehtola, kitaristi Keurulainen ja basisti Bergholm. Rumpuja soitti Antero Päiväläinen.[1]
Syksyllä 1970 bändin nimeksi vakiintui Pepe & Paradise. Keväällä 1971 yhtye alkoi tehdä radioäänityksiä Yleisradiolle. Kesällä Pepe & Paradise teki pitkän Folkparken-kiertueen Ruotsissa. Bergholm lopetti bändissä ennen kiertuetta ja basistiksi tuli Pekka "Pave" Maijanen.[1]
Vuosi 1972 oli bändin läpimurtovuosi. Pepe & Paradise teki kuukausittaista Paratiisi-radiosarjaa, oli mukana MTV:n Pinnalla-musiikkiohjelmassa housebändinä, levytti Finnlevylle suurimmat hittinsä "Elämältä kaiken sain" ja "Sotilaat, kansat, maat" sekä teki Love Recordsille Henrik Otto Donnerin sävellyksistä koostuvan albumin Niin vähän on aikaa. Yhtyeen 1970-luvun muita hittejä olivat "Aamu" ja "Toiset meistä".[1]
Syksyllä 1972 Lehtola lopetti soittamisen ja tilalle tuli lyhyeksi ajaksi Paavo Honkanen. Honkasen kuoltua tämän tilalle tuli Pertti "Kalle" Fält, joka soitti saksofonia ja huilua. Tässä kokoonpanossa Pepe & Paradise esiintyi muun muassa Hesperian yökerhossa Helsingissä. Vähitellen bändin jäsenet joko lopettivat tai siirtyivät muihin bändeihin, ja Pepe & Paradise lopetti toimintansa.
Comeback 1990-luvulla
Vuonna 1992 Pepe & Paradise alkoi esiintyä silloin tällöin erityisesti Back to the Sixties -tapahtumissa. Mukana ovat olleet Willberg, Päiväläinen, Lehtola, Johansson, Bergholm ja Fält sekä uusina jäseninä kitaristi Jari "Heinä" Nieminen (tai Jarmo Nikku) ja kosketinsoittaja Kyösti Laihi. Tällä kokoonpanolla (Laihin tilalla Hietanen) Pepe & Paradise levytti kappaleen "Sana Sana Saa (African Folk Song)", joka on mukana vuonna 2000 ilmestyneellä 70's Radio Hits -albumilla. Levyn muut kappaleet on alun perin äänitetty 1970-luvun alussa Yleisradiolle ja masteroitu uudelleen digitaalisesti.[1]
Lähteet
- Erkki Lehtola: Pepe & Paradise -historiaa Unde Music (Erkki Lehtola). Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 24.10.2013.