Peparethos (kaupunki)
Peparethos (m.kreik. Πεπάρηθος, Peparēthos, lat. Peparethus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Skópelos) Kreikassa.[1][2] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Skópeloksen kaupungin paikalla.[3]
Peparethos | |
---|---|
Πεπάρηθος | |
Sijainti | |
Peparethos |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Skópelos, Sporadit, Thessalia |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Peparethos, Pohjoiset Sporadit |
Maantiede
Peparethoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi saaren pohjoisrannikolla samalla paikalla kuin nykyinen Skópeloksen kaupunki. Kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Peparethoksen saari oli tripolis, ja siellä sijaitsivat Peparethoksen kaupungin lisäksi myös kaupungit Panormos ja Seleinus. Peparethos oli näistä kolmesta merkittävin ja muut olivat oletettavasti sen alaisuudessa.[1][2][4]
Peparethoksen saari sijaitsi Thessaliaan kuuluvan Magnesian rannikon edustalla. Antiikin maantieteen termistöllä saaren länsipuolella sijaitsi Skiathos (nyk. Skiáthos) ja itäpuolella Ikos (nyk. Alónnisos) ja Halonnesos (nyk. Kyrá Panagiá). Pseudo-Skylaks ja Diodoros Sisilialainen lukivat saaret Kykladeihin, mutta Strabon luki ne Magnesian edustan saariin.[1] Nykyisin saaret luetaan Sporadeihin ja tarkemmin Pohjoisiin Sporadeihin.
Historia
Kreikkalaisen perinteen mukaan Peparethoksen olisivat asuttaneet Kreetalta tulleet siirtokuntalaiset Stafyloksen johdolla.[2][5] Myöhemmin se oli kuitenkin Euboian Khalkiksen siirtokunta.[1] Plinius vanhemman mukaan saaren aiempi nimi oli Euoinos, mikä viittaa sen hyvään viiniin.[6] Saari tunnettiin antiikin aikana myös oliiviöljystään.[7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Peparēthios (Πεπαρήθιος).[2]
Peparethos oli antiikin aikana Pohjoisten Sporadien tärkeimpiä kaupunkeja. Persialaissodissa kaupunki oli kreikkalaisten puolella. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Peparethos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–415/414 eaa.[1] Kaupunki kärsi vaurioita peloponnesolaissodan aikaan tapahtuneessa vuoden 426 eaa. maanjäristyksessä.[8] 370-luvulta eaa. lähtien se kuului toiseen Ateenan liittoon.[1]
Kaupunki löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Aleksanteri Ferailainen hyökkäsi kaupunkiin vuonna 362/361 eaa.[1][2][9] Vuonna 342 eaa. peparethoslaiset valtasivat Makedonian vallassa olleen Halonnesoksen ateenalaisten yllytyksestä. Filippos II valtasi sen kuitenkin takaisin sekä tuhosi Peparethoksen kaupungin vuonna 340 eaa. Kaupunki tuli Makedonian alaisuuteen todennäköisesti vuonna 338 eaa.[1][10] Filippos V perusti Peparethokseen varuskunnan hellenistisellä kaudella vuonna 207 eaa. puolustaakseen sitä roomalaisia vastaan, mutta tuhosi sen vuonna 200 eaa., jotta se ei päätyisi näiden käsiin.[2][11]
Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi: Hagnon Peparethoslainen voitti stadionjuoksun vuonna 568 eaa.[12]
Rakennukset ja löydökset
Peparethoksen kaupunki on ollut ympäröity muurein ainakin peloponnesolaissodan aikaan vuonna 426 eaa. Kaupungissa tiedetään myös olleen prytaneion.[1][8] Kaupungin itäpuolella sijaitsi Asklepiokselle omistettu pyhäkkö. Toinen pyhäkkö oli omistettu Athene Poliaalle, joka oli kaupungin suojelija.[1]
Lähteet
- Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”511 Peparethos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- Smith, William: ”Peparethus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
- Peparethos Pleiades. Viitattu 1.6.2020.
- Strabon: Geografika 9.436.
- Pseudo-Skymnos: Periodos 579; Homerinen hymni Apollonille 32.
- Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12, 14.7; Athenaios: Deipnosofistai I.29.
- Ovidius: Muodonmuutoksia 7.470.
- Thukydides: Peloponnesolaissota 3.89.
- Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.95
- Demosthenes: Puhe kunniaseppeleestä (De corona) 248, Filippolainen puhe (Epist. Phil.) 162.
- Titus Livius: Rooman synty 28.5, 31.28.
- The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.6.2020.