Pentti Wähäjärvi

Pentti Wähäjärvi (18. huhtikuuta 1912 Helsinki – 19. lokakuuta 1999 Helsinki[1]) oli suomalainen taide- ja antiikkikauppias, joka järjesti myös taidenäyttelyitä. Wähäjärvi tunsi useita 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneita nimekkäitä taiteilijoita ja taidekauppiaita, joilta hän myös hankki teoksia kokoelmaansa. Vuonna 1993 hän lahjoitti kokoelmansa Riihimäen kaupungille ja mahdollisti siten Riihimäen taidemuseon perustamisen.

Elämä

Wähäjärvi vietti kouluvuotensa Riihimäellä, jonne hänen perheensä oli muuttanut vuonna 1917. Hänen isänsä Johan Evert Wähäjärvi tuli tekemään sähköurakointia Paloheimolle, joka oli tuolloin paikkakunnan toinen suuryritys lasitehtaan ohella. Wähäjärvet asuivat Riihimäen keskustassa Uramontiellä ja Koivistonkadulla.lähde? Wähäjärvi aloitti uransa taidekauppiaana jo 1930-luvun alussa. Hänen kauppansa toimi aluksi Helsingin Pohjoisella Makasiinikadulla ja myöhemmin Kalevankadulla.[1] Vuonna 1950 Wähäjärvi sotkeutui taideväärennösjupakkaan, jossa taidemaalari Viljo Salonen oli kopioinut ja jäljitellyt Jarl Falckin maalauksia. Teoksia myynyt Wähäjärvi sai tuomion yllytyksestä.[2]

Wähäjärvi oli tähdännyt johdonmukaisesti omien kokoelmiensa museoimiseen jo 1950-luvun lopulta asti. Idean hän oli saanut vuonna 1936 Taidehallissa pidetystä yksityisten kokoelmien näyttelystä. Wähäjärvi hankki teoksia kokoelmiinsa taiteilijoilta, yksityisiltä henkilöiltä, kuolinpesiltä, huutokaupoista ja tunnustettujen taiteilijoiden näyttelyistä. Wähäjärvellä oli ollut hyvät suhteet muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen taidekauppiaana toimineeseen Gösta Stenmaniin sekä tämän leskeen Berthaan. Moni Wähäjärven kokoelman maalaus oli aiemmin kuulunut Gösta Stenmanin kokoelmaan.lähde?

Wähäjärvi lahjoitti puolisonsa Tatjanan kanssa kokoelmansa Riihimäen kaupungille vuonna 1993. Riihimäen Taidemuseo perustettiin vuotta myöhemmin ja se avattiin yleisölle keväällä 1995.[1]

Lähteet
  1. Kivirinta, Marja-Tertt: Kuolleet : Taidekauppias Pentti Wähäjärvi (vain tilaajille) 23.10.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2018.
  2. Taulunväärennysjutussa tuli oikeuden päätös. Helsingin Sanomat, 23.8.1951, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.7.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.