Pentti Viljanen

Pentti Elias Viljanen (30. heinäkuuta 1915 Tampere6. toukokuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Viljanen esiintyi kaiken kaikkiaan noin 75 elokuvassa, yleensä koomisissa ja pienissä osissa. Kosti Elon näyttelijäkoulun jälkeen Viljanen näytteli Tampereen Teatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Iloisessa Teatterissa, Punaisessa Myllyssä ja MTV-teatterissa.

Pentti Viljanen
Henkilötiedot
Koko nimi Pentti Elias Viljanen
Syntynyt30. heinäkuuta 1915
Tampere
Kuollut6. toukokuuta 1975 (59 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1936–1975
Palkinnot

Jussi-palkinto 1952

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Viljanen esiintyi useissa sotilasfarsseissa 1950-luvulla ja profiloitui Reino Valkaman kanssa aliupseerirooleihin ollen itse usein kersantin roolissa. Poikkeuksena sotilasfarsseissa oli yli-ikäisen varusmieskorpraali Konstilan osa elokuvassa Komppanian neropatit (1952). Hänen ainoa sankariroolinsa oli Väliportin Matin osa Teuvo Tulion esikoisohjauksessa Taistelu Heikkilän talosta (1936), joka oli myös Viljasen ensimmäinen elokuva. Viljasen viimeiseksi elokuvaksi jäi Rauni Mollbergin ohjaama televisioelokuva Siunattu hulluus (1975). Viljanen sai ainoan Jussi-palkintonsa elokuvasta Omena putoaa... (1952).

Varsinaisia päärooleiksi luokiteltavia osia Viljasella oli vain muutama. Näitä olivat Taistelu Heikkilän talosta -elokuvan Matti-renki ja Komppanian neropatit -farssin korpraali Konstila sekä Pontevien pommaripoikien Pena, 2 hauskaa vekkulia -elokuvan iskelmäsäveltäjä Martti Teräs ja Kovanaaman valokuvaaja Pinsiö.

Näyttelijätyön lisäksi Pentti Viljanen oli suosittu eri tilaisuuksien juontaja, aina rock-konsertteja myöten. Vielä 1970-luvulla hän esiintyi aikuisten miesten vaatemallina.

Viljanen kuoli 59-vuotiaana vuonna 1975.

Filmografia (valikoima)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.