Pentti Lahti

Henkilöhistoria

Lahden vanhemmat olivat suutari Kalle Lahti ja Alma Kustaava Haglund ja puoliso vuodesta 1939 Rauni Kyllikki Kuusela. Hän kävi kansakoulun ja viisi luokkaa yhteiskoulua ja opiskeli Työväen Akatemiassa. Lahti toimi suutarina, liikeapulaisena, metallityöläisenä ja varastonhoitajana. Tulenkantajat -lehden aputoimittaja hän oli 1939, Siili-lehden toimittaja 1945-1946 ja Työkansan Sanomat -lehden toimittaja ja pakinoitsija 1946.[2]

Kirjallinen tuotanto

Lahti osallistui 1939 antologiaan Vaella nuoruus[2] ja häneltä julkaistiin runo "Sikermä talvisodasta" sota-aikaisessa rintamamiesten antologiassa Täältä jostakin (WSOY 1943, 3. p. 1993).[3] Esikoisteoksensa novellikokoelman Taas lähtöön Lahti julkaisi 1941 ja sen jälkeen muun muassa runoja, näytelmän ja suomennoksia.

Teokset
  • Taas lähtöön, novellikokoelma. WSOY 1941
  • Ihmiselle : lausuttavia runoja. Sos.-dem. työläisnuorisoliitto, Helsinki 1944
  • Eläköön kessu, kaksiosainen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 453. Karisto 1945
  • Karhutanssi, runokokoelma. Kansankulttuuri, Helsinki 1945
  • Joki virtaa halki maiseman : kertomuksia. Kansankulttuuri, Helsinki 1946
  • Junttalaulut, runokokoelma. Kansankulttuuri, Helsinki 1946
  • Makke-kääpiö. Valistuskeskus, Helsinki 1946
  • Hiiri hongan latvassa ja muita satuja ja runoja. 1952

Käännöksiä
  • Ivar Lo-Johansson: Kuninkaankatu, romaani. Tammi 1945
  • Ivar Lo-Johansson: Hyvää yötä, maa, romaani. Tammi 1946

Lähteet

Viitteet
  1. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 131. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Pentti Lahti, s. 544-549. Porvoo: WSOY, 1947.
  3. Panu Rajala, Tulisoihtu pimeään, WSOY 2014, s. 468
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.