Pentti Isotalo

SM-sarjan voittaja 1957.

Isotalo esiintyi ensimmäistä kertaa jääkiekon SM-sarjassa jo kaudella 1942–1943. Hän pelasi SM-sarjassa yhteensä 91 ottelua tehopistein 25+7=32 vuosina 1942–1958, kaikki kasvattajaseurassaan Tampereen Ilveksessä. Isotalo voitti Suomen mestaruuden seitsemästi, vuosina 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1952 sekä 1957, ja oli pitkään eniten jääkiekon Suomen mestaruuksia voittanut pelaaja yhdessä Aarne Honkavaaran kanssa[3]. Isotalo sai myös hopeaa Ilveksessä vuonna 1948 sekä toimi Ilveksen kapteenina kaudella 1951–1952 ja kolmella viimeisellä kaudellaan 1955–1958. Hänet tunnettiin ”rauhallisena ja järkevänä puolustajana”[4]. Isotalo aloitti uransa kuitenkin hyökkääjänä ja vaihtoi roolinsa puolustajaksi ensimmäisten SM-sarjakausiensa jälkeen. Isotaloa luonnehditaan yhdeksi ensimmäisistä suomalaisen jääkiekon kiekollisista puolustajista häneen hyökkääjänä iskostuneiden luistelu- ja mailankäsittelytaidon ansiosta.[3] Isotalo palkittiin Lynces Academicin patsaalla SM-sarjan parhaana puolustajana vuonna 1950.[5]

Maajoukkueessa Isotalo edusti Suomea Ranskan 1951 MM-kilpailuissa sekä Norjan 1952 talviolympialaisissa. Isotalo pelasi maajoukkueessa yhteensä 38 ottelua.

Erotuomareita marssimassa Hämeenkadulla Hakametsän hallin peruskiven muuraustilaisuuteen vuonna 1964. Pentti Isotalo kantamassa lippua.

Isotalo kouluttautui erotuomariksi jo pelaajauransa aikana ja tuomaroi Suomensarjan otteluita ennen pelaajauransa lopettamista 1958, minkä jälkeen hän ryhtyi heti tuomaroimaan SM-sarjassa. Hän toimi sarjan erotuomarina kevääseen 1973 saakka tuomiten 210 SM-ottelua ja tuli valituksi sarjan parhaaksi erotuomariksi neljästi. Isotalo toimi tuomarina SM-sarjan lisäksi kuusissa MM-kilpailuissa sekä Itävallan 1964 talviolympialaisissa. Maaotteluita kertyi 80.[6] Isotalon tuomariuran päätökseksi jäi Neuvostoliiton 1973 MM-kilpailut. Isotalo oli mukana Kansainvälisen Jääkiekkoliiton erotuomarikomiteassa vuosina 1972–1974.[3][4][5] Isotalo kuului myös vuonna 1967 perustettuun Tampereen Jääkiekkotuomarit ry:hyn, jossa hän toimi sen koulutusryhmän jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjotaja sekä liittovaltuuston varajäsenenä. Yhdistyksessä oli mukana jäsenenä Isotalon tavoin kansainvälisesti toimineet tuomarit ja samalla vanhat pelikaverit Lennart Jaala sekä Räshid Hakimsan.[7]

Isotalosta tuli Suomen arvostetuimpia erotuomareita jo peliuransa jälkeen tuomariaikanaan. Lopetettuaan pelaajauransa 1958 ja tuomarointiuransa 1973, hän toimi Suomen Jääkiekkoliiton ja jääkiekon SM-liigan erotuomarikouluttajana, tuomareiden liitto- ja piirivalmentajana, SM-liigan erotuomariryhmän jäsenenä sekä erotuomaritoiminnan kehittäjänä lähes 30 vuotta vuosina 1975–2002, minkä lisäksi hän toimi siviilissä opettajana. Isotalo työskenteli täten yhteensä 60 vuotta jääkiekon parissa. SM-liigan parhaan linjatuomarin palkinto nimettiin Isotalon mukaan vuonna 1979, ja hänet aateloitiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi numero 8 vuonna 1985.[3][4][5] Isotalo kuoli 94-vuotiaana heinäkuussa 2021.[4][5]

Isotalo pelasi jääkiekon lisäksi myös jalkapalloa Ilveksessä Aarne Honkavaaran kanssa.