Pentti
Pentti on suomalainen miehen etunimi, joka esiintyy myös sukunimenä ja paikannimenä. Se on samaa alkuperää kuin ruotsinkielinen miehen etunimi Bengt.
Pentti | |
---|---|
Nimipäivä | |
– suomenkielinen | 21. maaliskuuta |
– ruotsinkielinen | – |
– ortodoksinen |
14. maaliskuuta, 5. tammikuuta |
Muunnelmia | – |
Vastineita eri kielissä | latinassa Benedictus, ruotsissa Bente, Bengt |
Nimen alkuperä | Benediktus |
Etunimi
Alun perin se on kutsumamuoto latinalaisperäisestä nimestä Benedictus, joka merkitsee siunattua. Muotoon Pentti on päästy ruotsalaisen Bente-muodon välityksellä.[1] Pentin nimipäivä suomalaisessa kalenterissa on 21. maaliskuuta, joka on katolisessa pyhimyskalenterissa Benedictus Nursialaisen muistopäivä. Ortodoksisessa kalenterissa hänen muistopäivänsä ja samalla Pentin nimipäivä on viikkoa aikaisemmin, 14. maaliskuuta, jota paitsi Pentti-nimi on myös Teopemptosin muistopäivänä 5. tammikuuta, vaikkei Pentillä ole suoranaista yhteyttä Teopemptosiin. Karjalassa ortodoksit ovat käyttäneet Penttiä myös Panteleimonin kutsumanimenä.[2]
Pentti-nimi on annettu vuoden 2019 loppuun mennessä jonain etunimenä 59 579 suomalaiselle miehelle ja alle 10 naiselle.[3] Sukunimellä Pentti oli 18. maaliskuuta 2020 Suomen väestötietojärjestelmässä 829 nimenkantajaa.[3]
Pentti otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1890. Se on todella tavallinen nimi varsinkin 1920–1950-luvuilla syntyneiden suomalaismiesten keskuudessa. Vuosina 1924–1953 nimen sai joka vuosi yli tuhat vauvaa. Se oli suosittu etenkin 1930-luvulla, jolloin se oli Suomen suosituin poikien ensimmäinen nimi.[4] Absoluuttisen määrän perusteella Penttien yleisin syntymävuosi on kuitenkin 1946, jolloin nimen Pentti sai 1 815 lasta.[5] 1950-luvun jälkeen Pentti ei ole enää lukeutunut suosikkinimiin, vaikkakin sen anneettin vielä 2010-luvulla 440 lapselle.[3] On ennustettu, että Pentti tulee olemaan jälleen suosittu nimi 2020-luvulla.[6]
Historian henkilöistä puhuttaessa on Suomessa vaikuttaneista ruotsalaisen nimen Bengt kantajista saatettu käyttää suomenkielistä nimimuotoa Pentti.
Sukunimi
Pentti esiintyy Suomessa myös sukunimenä. Maaliskuussa 2020 Pentti oli nykyisenä sukunimenä 829 suomalaisella.[3] Muita etunimeen Pentti perustuvia suomalaisia sukunimiä ovat Penttilä ja Penttinen.
Paikannimi
Paikannimissä Pentti esiintyy Suomessa etenkin talonnimenä. Tämännimisiä taloja löytyy Suomesta kolmisenkymmentä ja nimi esiintyy myös kyläkunnan ja kaupunginosan nimenä.[7][8] Myös Penttilä on Suomessa yleinen talonnimi ainakin parilla sadalla esiintymällä ja se on Suomessa myös usean kylän, kyläkunnan tai kaupunginosan nimenä.[9][8]
Tunnettuja etunimen kantajia
|
|
Historian henkilöitä
- Katso myös: Bengt
- Pentti Algotinpoika (n. 1330–1360), ruotsalainen ylimys
- Pentti Birgerinpoika (1254-1291), ensimmäinen Suomen herttua
- Pentti Gregoriuksenpoika eli Benedictus (k. 1338), Suomen piispa
- Pentti Jönsinpoika Oxenstierna (1390-luku–1450), Ruotsin valtionhoitaja 1448
Tunnettuja sukunimen kantajia
- Anna-Maija Bryggare, o.s. Pentti (s. 1959), pituushyppääjä
- Arvo Pentti (1915–1986), suomalainen everstiluutnantti, Mannerheim-ristin ritari, puolustusministeri ja Suojelupoliisin päällikkö
- Camilla Pentti (s. 1979), kuvittaja ja graafinen suunnittelija
- Eino Pentti (1906–1993), suomalaissukuinen, Yhdysvalloissa syntynyt urheilija
- Erkki J. Pentti (1948–2006), suomalainen liikemies
- Heikki Pentti (1946–2008), suomalainen liikemies ja vuorineuvos
- Helmi Arneberg-Pentti (1889–1981), Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja
- Ilkka Pentti (s. 1968), suomalainen näyttelijä
- Joonas Pentti (s. 1996), suomalainen koripalloilija
- K. H. Pentti (1918–2014), suomalainen diplomi-insinööri, toimitusjohtaja, teollisuusneuvos ja pesäpalloilija
- Klaus Pentti (s. 1943), suomalainen maanviljelysneuvos ja kansanedustaja
- Kristina Pentti-von Walzel, (s. 1978), yritysjohtaja
- Leo Pentti (1930–1991), suomalainen näyttelijä
- Liisa Pentti (s. 1958), suomalainen tanssija-koreografi
- Noora Forstén (s. 1981), omaa sukuaan Pentti, suomalainen esteratsastaja
- Pauli Pentti (1958–2022), elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
- Pipsa Pentti (s. 1976), suomalainen lastenkirjailija
- Riitta Pentti (1929–2002), suomalainen psykologi
- S. J. Pentti (1885–1954), suomalainen päätoimittaja
Pentti fiktiossa
Hahmot
- Pentti, Riina Katajavuoren lastenkirjojen sankari
- Pentti, hahmo sarjakuvassa Pirkko ja Pentti
- Voudin Pentti kirjassa Ollin oppivuodet
- Pentti Hirvonen Jaakko Teittisen ja Markus Lindénin kirjoissa Pentti Hirvonen ja mullistuttavat äänteet ja Pentti Hirvonen ja kattilan arvoitus
- Pentti Juurikkala, poliisikonstaapeli televisiosarjassa Maalaiskomedia
- Pentti Karvala, televisiosarjoissa Ihmeidentekijät ja Parhaat vuodet
- Pentti Olavi Liitikko, sketsihahmo tv-sarjassa Putous
- Pentti Nieksen, ohjelmasta The Joulukalenteri
- Pentti Perusinsinööri, alkuperäinen nimi Dilbert, sarjakuvahahmo muun muassa Iltalehdessä
- Pentti Rautajärvi, kansakoulunopettaja Väinö Linnan romaanisarjassa Täällä Pohjantähden alla
- Pentti Ruuskanen, henkilöhahmo televisiosarjassa Uusi päivä
- Pentti Tömisevä, presidenttiehdokas elokuvassa Uuno Turhapuro herra Helsingin herra
Paikat
- Pentinkulma, tapahtumapaikka Väinö Linnan romaanisarjassa Täällä Pohjantähden alla
Musiikkikappaleet
- Pentti, Ismo Alangon kappale albumilla Minä ja pojat
- Pena, Kasevan kappale albumilla Kun maailma elää
- Pentti, pyromaani Lapinlahden Lintujen kappaleessa Pentti polttaa taloja albumilla Elämä janottaa.
Lähteet
- Kustaa Vilkuna; Pirjo Mikkonen (toim.): ”´Pentti”, Etunimet (4. uudistettu laitos). Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
- Pentti Lempiäinen: ”Miehennimet: Pentti”, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 21.3.2020.
- Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: ”Miesten nimet: Pentti”, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-2-07143-2.
- Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu ((Aikaisempi versio.)[vanhentunut linkki]) 192.49.222.187. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 29.1.2010.
- Lehto, Essi & Mäkinen, Esa: Pentti ja Eila ovat 2020-luvun muotinimiä – katso, milloin nimesi tulee muotiin Helsingin Sanomat. 21.3.2014.
- Paikannimihaku Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2015.
- Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, s. 342. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9.
- Paikannimihaku Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2015.