PETN

PETN eli pentaerytritolitetranitraatti (pentriitti, nitropenta) on hyvin voimakas räjähdysaine, joka syttyy TNT:tä tai tetryyliä helpommin iskusta, lämmöstä tai kitkasta. PETN:n räjähdysnopeus on 8 400 m/s. Sen suhteellinen tehokerroin (RE) on 1,66. Tätä räjähdettä käytetään joskus räjäytinten toisena vaiheena joissain maamiinoissa ja kranaateissa sekä räjähtävän tulilangan ytimenä. Pentaeritrytolitetranitraattia käytetään myös muoviräjähteissä. PETN muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan nitroglyserolia, joka on räjähdysnopeudeltaan hyvin lähellä PETN:ää.

PETN
Tunnisteet
CAS-numero 78-11-5
IUPAC-nimi [3-nitro-oksi-2,2-bis(nitro-oksimetyyli)propyyli]nitraatti
SMILES C(C(CO[N+](=O)[O-])(CO[N+](=O)[O-])CO[N+](=O)[O-])O[N+](=O)[O-]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C5H8N4O12
Moolimassa 316,137 g/mol
Tiheys 1,77 g/cm3 g/cm³
Sulamispiste 138 °C

Helposti syttyvä. Haitallinen.[1]

Kemia

PETN:in kemiallinen kaava on C5H8N4O12 ja rakennekaava C(CH2ONO2)4. Aineen moolimassa on 316,137 g/mol, sulamispiste 138 °C, tiheys 1,77 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 78-11-5. Pentaerytritolitetranitraatti ei liukene veteen. Molekyyli on pohjimmiltaan neliarvoisen alkoholin esteri, jossa jokainen hydroksyyliryhmä on esteröitynyt typpihapon kanssa. Pentaerytritolitetranitraattia valmistetaan nitraamalla pentaerytritolia nitraushapolla Lewis-happokatalyytin läsnä ollessa.

Pentaerytritolitetranitraatti on happitasattu molekyyli, toisin sanoen molekyylin itsensä sisältämä happi riittää polttamaan kaikki sen muut alkuaineet oksideiksi. Tästä syystä pentaerytritolitetranitraatti on hyvin räjähdysherkkää, ja toisin kuin sotilasräjähteet yleensä, räjähtää iskusta.

Räjähdysaineena

Räjähdysnopeutensa (8 400 m/s) ansiosta PETN soveltuu erittäin hyvin räjähtävän tulilangan valmistamiseen. Sillä voidaan yhdistää panoskentän eri panokset toisiinsa esimerkiksi murrostetta valmistettaessa. Pentaerytritolitetranitraattipitoista räjähtävää tulilankaa (f-cord 10, r-tulilanka) leikatessa tulee kelaa avata vähintään 20 metriä, jotta koko kela ei onnettomuuden sattuessa räjähdä panostajan vieressä.

Tulilankaa käytettäessä se pitää muotoilla siten, että se ei missään kohtaa tee yli 90 asteen kulmaa, eikä "leikkaa itseään" (eli sama lanka kulkee itsensä päältä). Räjähdysnopeudesta johtuen räjähdys pysähtyy esim. 90 astetta isompaan kulmaan.

Historia

PETN syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1891, kun Tollens ja Wiegand nitrasivat pentaerytritolia. Tuotanto alkoi vuonna 1912, kun Saksan valtio oli patentoinut aineen. Saksan armeija käytti PETN:ää ensimmäisessä maailmansodassa.[2]

Vuonna 1983 "Maison de France" -talo Berliinissä romahti osittain, kun terroristi Johannes Weinrich räjäytti 24 kiloa PETN:ää.[3]

Joulukuussa 2001 Richard Reid yritti räjäyttää American Airlinesin lennon 63 Pariisista Miamiin kenkään kätketyllä PETN:llä.[4]

Nigerialaismiehellä, joka yritti räjäyttää yhdysvaltalaisen Northwest Airlinesin lentokoneen lennolla 253 25. joulukuuta 2009 on raportoitu olleen mukanaan 80 g PETN:iä.[5]

Lähteet
  1. Pentaerythritol tetranitrate solution (Pentaerytritolitetranitraattiliuos) Käyttöturvallisuustiedote. 19.2.2021. Sigma-Aldrich/Merck. Viitattu 24.10.2022. (englanniksi)
  2. Terrorismus: Mit weitreichender Wirkung Politik. 28.12.2009. Tagesspiel. Viitattu 24.10.2022. (saksaksi)
  3. Von 24 Kilo Sprengstoff zerstört Panorama. 13.12.1999. Der Spiegel. Viitattu 28.12.2009. (saksaksi)
  4. Shoe bomb suspect did not act alone Americas. 25.1.2002. BBC News. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)
  5. Nigerialaismiehen käyttämällä aineella suuri tuhovoima Yle Uutiset. 27.12.2009. Yleisradio (Yle). Viitattu 28.7.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.