Pensasleppä

Pensasleppä (Alnus alnobetula) on pensasmainen leppälaji, joka esiintyy laajasti pohjoisen puoliskon lauhkealla ja boreaalisella vyöhykkeellä.

Pensasleppä
Euroopanpensasleppä Alnus alnobetula subsp. alnobetula.
Euroopanpensasleppä Alnus alnobetula subsp. alnobetula.
Tieteellinen luokittelu
Kladi: Putkilokasvit
Kladi: Siemenkasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Fagales
Heimo: Koivukasvit
Suku: Lepät Alnus
Laji: alnobetula
Kaksiosainen nimi

Alnus alnobetula
(Ehrh.) K.Koch
Katso myös

  Pensasleppä Commonsissa

Pensasleppä kasvaa 0,5–2 metriä korkeaksi. Sen kuori on harmaa tai ruskea ja sileä. Lehtilapa on tavallisesti 1–5 cm pitkä, ehyt, soikea ja lyhyesti suippokärkinen. Lehti on väriltään päältä tummanvihreä ja alta kirkkaanvihreä. Lehtilaita on sahahampainen tai heikosti toissahainen. Pensasleppä kukkii kesäkuussa.[1]

Levinneisyys

Pensasleppä kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Itä-Euroopassa, Venäjällä, Koillis-Kiinassa, Mongoliassa, Japanissa, Alaskassa ja osassa muita Yhdysvaltoja, Kanadassa ja Grönlannissa.[2] Laji jaetaan viiteen alalajiin: euroopanpensasleppä (subsp. alnobetula) joka esiintyy Euroopassa, subsp. crispa Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa, siperianpensasleppä (subsp. fruticosa) Venäjältä Pohjois-Amerikkaan, sitkanpensasleppä (subsp. sinuata) Itä-Aasiasta läntiseen Pohjois-Amerikkaan ja subsp. suaveolens Korsikalla.[2] Sahalininpensasleppä (Alnus maximowiczii, syn. A. alnobetula subsp. maximowiczii), joka esiintyy Koreassa, Japanissa ja Venäjän Kaukoidässä, voidaan luokitella joko lajiksi tai myös yhdeksi pensaslepän alalajeista. Pensasleppä viihtyy tuoreissa ja kosteissa keskiravinteisissa metsänreunoissa sekä puron- ja tienvarsilla.[1]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.