Pennsylvania

Pennsylvania (pennsylvaniansaks. Pennsilfaani), virallisesti Pennsylvanian yhteisö (engl. Commonwealth of Pennsylvania), on Yhdysvaltojen osavaltio ja sijaitsee maan koillisosassa. Pennsylvania on yksi niistä neljästä osavaltiosta, joita kutsutaan nimellä commonwealth ’valtio, yhteisö’. Brittiläinen kveekari William Penn perusti alueelle 1680-luvulla siirtokunnan, josta myöhemmin muotoutui Pennsylvania. Osavaltio sai nimensä Pennin isän kunniaksi, ja nimen loppuosa sylvania on johdettu latinan sanasta silva, joka tarkoittaa metsää.[3]

Pennsylvania
Commonwealth of Pennsylvania
Pennsylvanian lippuPennsylvanian sinetti
lippusinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Pennsylvania korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Pennsylvania korostettuna
Valtio  Yhdysvallat
Pääkaupunki Harrisburg
Suurin kaupunki Philadelphia
Kuvernööri Josh Shapiro (D)
Viralliset kielet ei ole
Pinta-ala  
– yhteensä 119 283 km² (33.)
– josta maata 116 074 km²
– josta vettä 3 208 km² (2,7 %)
Väestö (2020[1])  
– asukkaita 13 002 700 (4.)
– asukastiheys 112 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 12. joulukuuta 1787
– järjestyksessä 2.
Aikavyöhyke UTC−5 (EST)[2]
– kesäaika UTC−4 (EDT)[2]
Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 979 m
– keskikorkeus 335 m
– matalin kohta 0 m
Lyhenteet  
– postilyhenne PA
– ISO 3166-2 US-PA
Lempinimi The Keystone State (Kulmakiviosavaltio), Quaker State (Kveekariosavaltio)
Motto Virtue, Liberty and Independence (Hyve, vapaus ja itsenäisyys)
Laulu "Pennsylvania"
www.state.pa.us
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Maantiede
Maanviljelyä Klingerstownin lähellä.

Appalakkien vuorijono kulkee osavaltion läpi viistosti lounaasta koilliseen. Vuonna 1859 Edwin L. Drake löysi öljyä Titusvillen kaupungista. Tämä oli Yhdysvaltojen ensimmäinen suuri öljylöytö, joka käynnisti koko amerikkalaisen öljyteollisuuden.[4]

Osavaltion itäisin osa Delawaren ja Sinisten vuorten välissä on vuoristoa, jonka lounas-koillissuunnassa ylittää kolme rinnakkaista Alleghenyvuoriin kuuluvaa vuorijonoa. Nämä muodostavat vedenjakajia Atlantin ja Ohion vesistöjen välille. Sinisten vuorten läpi virtaavat sekä Delawarejoki että Susquehanna.

Sinisten vuorten länsipuolella levittäytyy tasanko, joka päättyy luoteessa Eriejärveen. Suuria alueita osavaltiosta on edelleen metsän peitossa. Näillä alueilla asuu edelleen karhuja, pesukarhuja ja muita petoeläimiä. Osavaltion läntisimmässä osassa sijaitsee puolet Pennsylvanian kivihiilimuodostumista.

Vesistöt

Pennsylvaniasta on purjehdusyhteys Atlanttiin osavaltion itärajan muodostavan Delawarejoen kautta sekä New Yorkin osavaltion kautta. Valtamerelle pääsee myös leveän mutta matalan Susquehannan kautta. Tämä joki virtaa osavaltion läpi etelään ja päätyy myöhemmin lopulta Chesapeakenlahteen ja Meksikonlahteen. Eriejärven kaakkoisrannalla sijaitsevalla lyhyellä rantakaistaleellaan osavaltiolla on hyvä luonnonsatama. Sinne on syntynyt Erien kaupunki, jonka kautta pääsee myös muille Yhdysvaltojen ja Kanadan välissä sijaitseville suurille järville.

Ilmasto

Pennsylvanian ilmasto vaihtelee paljon maantieteellisestä sijainnista riippuen. Osavaltion eteläosassa, Philadelphiassa on mitattu korkeimmillaan 38 °C heinäkuussa ja alimmillaan −21 °C tammikuussa. Kaupungin keskilämpötila on heinäkuussa 24,2 °C ja tammikuussa 0 °C, ja koko vuoden keskilämpötila on 11,9 °C. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on Philadelphiassa 996 mm, Harrisburgissa 950 mm ja Pittsburghissa 972 mm.

Pohjoinen vuorimaa on vuosittain neljän kuukauden ajan metrisen lumipeitteen alla. Osavaltion eteläosassa puolestaan on ympäri vuoden leuto ilmasto, jonka keskeyttävät lyhyiksi ajoiksi vain poikkeuksellisen lämpimät tai kylmät ilmamassat. Keskiosan laaksot ovat kesäisin hyvin kuumia ja talvisin kylmiä eli lämpötilan vaihtelut ovat suuria. Lounaisten piirikuntien ilmasto on suhteellisen kuiva ja tasainen; runsaslumiset talvet synnyttävät suuria kevättulvia.

Historia

Nykyisen Pennsylvanian aluetta asuttivat alun perin intiaaniheimot, joita olivat delawaret, susquehannockit, irokeesit, eriezit ja shawneet. Nykyinen Delawaren osavaltio oli aluksi osa Pennsylvaniaa, mutta vuosina 1704–1710 alueen kolme kaakkoisinta piirikuntaa saivat muodostaa Delaware-nimisen siirtokunnan.

Pennsylvanian ensimmäiset valloittajat olivat ruotsalaisia, joiden hallitsemat alueet hollantilaiset myöhemmin ottivat haltuunsa. Jälkeenpäin alueelle saapui myös englantilaisia. Kuningas Kaarle II läänitti 14. marraskuuta 1681 William Pennille suuren alueen Delawarejoen länsipuolelta. Penn lisäsi isänsä mukaan nimetyn siirtokunnan pinta-alaa ostamalla intiaaneilta 20 000 eekkeriä maata ja luovutti alueen vainotuille uskonveljilleen kveekareille. Hän myös sääti siirtokunnalle monia kveekareille suotuisia lakeja, joista tärkeimpiä oli täydellinen uskonnonvapaus. Nämä houkuttelivat sinne tuhansia siirtolaisia: englantilaisia kveekareita, skottilaisia ja irlantilaisia presbyteerejä, saksalaisia mennoniittejä sekä ranskalaisia hugenotteja.[5]

Siirtokunta sääti vuonna 1683 ensimmäisen perustuslakinsa, joka pohjautui yleiseen äänioikeuteen. Kansa tulisi valitsemaan kaikki virkamiehensä ja päättämään myös verotuksesta. William Penn piti itsellään ainoastaan kuvernöörin oikeudet. Pennsylvanian ja Marylandin välinen raja oli pitkään kiistanalainen, minkä takia 1763–1767 tehtiin päätös niin sanotusta Masonin–Dixonin linjasta. Myöhemmin tämä raja tuli kuuluisaksi vapaiden pohjoisvaltioiden ja orjuutta harjoittavien etelävaltioiden välillä. Siirtokunnan maa-alueet kuuluivat suurimmaksi osaksi kveekareille, jotka asuivat Englannissa.

Vuonna 1776 vanhasta perustuslaista luovuttiin ja siirtokunnan väestö omaksui uuden tasavaltalaisiin periaatteisiin pohjautuvan perustuslain. Osavaltion suurimmassa kaupungissa Philadelphiassa allekirjoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 4. heinäkuuta 1776. Yhdysvaltojen itsenäistymissodassa Pennsylvania oli merkittävässä osassa ja monet käänteentekevät taistelut käytiin juuri sen maaperällä. Pennsylvania hyväksyi uuden liittovaltion perustuslain 13. joulukuuta 1787.[6]

Hallinto
Pennsylvanian yleiskokouksen kokoontumispaikka.

Pennsylvanian lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen yleiskokous. Ylähuoneessa eli senaatissa on 50 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 203 jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi, senaattorit neljäksi vuodeksi kerrallaan.[7]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2023 kuvernöörinä on Josh Shapiro.[8]

Pennsylvania on jaettu 67 piirikuntaan.[9]

Talous

Pennsylvanian bruttokansantuote vuonna 2010 oli 570 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista kuudennella tilalla.[10]

Pennsylvanian tuloveroprosentti kuuluu Yhdysvaltojen pienimpiin. Vuonna 2016 osavaltio kantoi tuloveroa enimmillään kolme prosenttia.[11]

Pennsylvanian maatalous keskittyy karjatalouteen, etenkin maidontuotantoon.[12]

Pennsylvania oli aiemmin yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista osavaltiosta. Vuonna 2000 sen asukkaiden keskimääräiset tulot osavaltioiden joukossa vasta 18:nneksi suurimmat. Syy Pennsylvanian köyhtymiseen on pääasiassa siinä, että luottamus raskaaseen suurteollisuuteen on ollut suurta.lähde? Viime vuosien aikana Yhdysvaltojen kilpailukyky on huonontunut juuri näillä teollisuuden aloilla. Jo presidentti Reaganin virkakaudella saattoi huomata, kuinka työvoimaa siirtyi huomattavassa määrin teollisuudesta palveluihin.

Liikenne

Pennsylvaniassa on kaksi suurta lentoasemaa: Philadelphian kansainvälinen lentoasema ja Pittsburghin kansainvälinen lentoasema.[13] Kaikkiaan osavaltiossa on 47 lentoasemaa.[14]

Väestö

Vuoden 2010 väestönlaskennassa Pennsylvaniassa oli 12,7 miljoonaa asukasta. Heistä 83,5 % on valkoisia, 94,2 % on syntynyt Yhdysvalloissa, 89,9 % puhuu englantia kotonaan. Nämä osuudet ovat suurempia kuin Yhdysvalloissa keskimäärin (tiedot vuosilta 2010-2012).[15][16]

Pennsylvaniassa on yli sata korkeakoulua ja yliopistoa. Carnegie Mellon -yliopisto toimii Pittsburghissa, Pennsylvanian yliopisto Philadelphiassa. Pennsylvanian osavaltionyliopistolla on monia kampuksia osavaltion eri osissa.[17]

Suurimmat kaupungit vuonna 2010
Pennsylvanian kartta
Philadelphia.
  1. Philadelphia, 1 504 950 asukasta
  2. Pittsburgh, 308 003 asukasta
  3. Allentown, 116 398 asukasta
  4. Erie, 101 635 asukasta
  5. Reading, 87 404 asukasta
  6. Scranton, 76 065 asukasta
  7. Bethlehem, 74 752 asukasta
  8. Lancaster, 58 819 asukasta
  9. Levittown, 51 990 asukasta
  10. Harrisburg, 49 332 asukasta

[18]

Kulttuuri

Pennsylvanian monien etnisten ryhmien kulttuuri on säilynyt voimakkaana. Etenkin amissit ja mennoniitit pitävät yllä perinteistä elämäntapaansa.[17]

Urheilu
Vuonna 2001 valmistunut Heinz Field on Pittsburgh Steelersin kotikenttä.

Lähteet
  1. Historical Population Change Data (1910-2020) 26.4.2021. U.S. Census Bureau. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  2. https://www.timeanddate.com/time/zone/usa/pennsylvania
  3. Latindict latin-dictionary.net. 2000-2009. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  4. The Story of Oil in Pennsylvania (Arkistoitu – Internet Archive) paleontological Research Institution
  5. The State of Pennsylvania Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 28.3.2012. (englanniksi)
  6. Dec 12, 1787: Pennsylvania ratifies the Constitution History Channel. Viitattu 25.1.2014.
  7. Pennsylvania State Legislature US Legal. Viitattu 23.12.2013.
  8. Gregory Krieg: Josh Shapiro sworn-in as Pennsylvania governor and declares victory a rejection of political extremism | CNN Politics CNN. 17.1.2023. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  9. Pennsylvania Counties - Populated Places in 67 Counties Home Town Locator. Viitattu 25.1.2014.
  10. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 23.12.2013.
  11. State Individual Income Tax Rates and Brackets for 2016 Tax Foundation. Viitattu 19.3.2017.
  12. Economy of Pennsylvania Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 28.3.2012. (englanniksi)
  13. List of the major international airports throughout the United States Nations Online. Viitattu 8.2.2014.
  14. List of all airports in Pennsylvania, USA Airport Authority. Viitattu 8.2.2014.
  15. State & County QuickFacts US Census Bureau. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 23.12.2013.
  16. Race: Definition State & County QuickFacts. UC Sensus bureau. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 23.12.2013.
  17. Pennsylvania Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.1.2014.
  18. Detailed List Of The Biggest Cities In Pennsylvania homesnacks.net.

    Aiheesta muualla
    • Matkaopas aiheesta Pennsylvania Wikivoyagessa (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.