Unkarin pengő
Unkarin pengő oli Unkarin rahayksikkö, joka oli käytössä 21. tammikuuta 1927 – 31. heinäkuuta 1946, kunnes sen korvasi forintti voimakkaan hyperinflaation jälkeen. Yksi pengő oli sata fillériä.
Historia
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkarin kruunu kärsi voimakkaasta inflaatiosta. Unkarin sisällä otettiin käyttöön uusi rahayksikkö, 12 500 kruunun arvossa oleva pengő. 3 800 pengőn määriteltiin vastaavan kilogramman verran kultaa. Toisin kuten kruunun kanssa, kultaista pengőtä ei koskaan valmistettu.
Pengőn loppu
Pengő menetti arvonsa toisen maailmansodan jälkeen ja kärsi kaikkien aikojen suurimman mitatun hyperinflaation. Pengő revalvoitiin. Tämä ei kuitenkaan lopettanut hyperinflaatiota, ja hinnat jatkoivat huimaa nousuaan, kun samalla nimitettiin uusia denominaatioita (seteleitä), nousten jopa tuhanteen triljoonaan (1021) pengőhön (ks. kuva), joka painettiin, mutta ei otettu kiertoon. Suurin kierrossa ollut denominaatio oli 100 triljoonaa (1020) pengőtä (ks. kuva). [1]
Unkarin talouden pystyi lopulta vakiinnuttamaan vain uusi rahayksikkö: 1. elokuuta 1946 otettiin käyttöön forintti, joka vastasi 400 000 kvadriljoonaa (4 × 1029) pengőtä.
Lähteet
- Zeroes After Zeroes: The World’s Highest Currencies 07.01.2015, viitattu 17.5.2022