Pelson vankila

Vankilan alue on entistä Pelsonsuota. Laajan suon kuivattamista suunniteltiin jo 1800-luvun alussa, mutta kuivatus aloitettiin vasta 1857. Ensin kuivatettiin noin 60 000 tynnyrinalaa eli 30 000 hehtaaria, josta suota oli yli puolet. Pelson varavankilan perustamispäätös tehtiin 13. syyskuuta 1935. Silloisen Säräisniemen pitäjän Veneheiton kylän alueelle sijoitetun varavankilan toiminta alkoi päätöksestä jo viikon päästä eli 20. syyskuuta 1935.

Perustettuun laitokseen kuuluvaa upottavaa suoaluetta Honkisaaressa, missä vankila yhä sijaitsee, oli 6 600 hehtaaria eikä alueella ollut minkäänlaisia teitä. Ensimmäiseksi sinne saapui Sukevan vankilasta kaksitoista vankia vartijoineen. Henkilökunta ja vangit majoittuivat aluksi ympäristön taloihin, latoihin ja jopa navetoihin. Sota-aikana Pelsolla ja sen yhteydessä olleilla siirtoleireillä työskenteli myös sotavankeja, enimmillään heitä oli vuonna 1941 1300. Yhteensä 133 kuollutta sotavankia on haudattu Vaalan Vesalan hautausmaalle.

Pelsonsuon kuivatus ja raivaaminen noin 1 600 hehtaarin laajuiseksi viljelysalueeksi kesti kolmisenkymmentä vuotta. Kuokkimallakin tehtiin noin 900 hehtaaria peltoa. Aluksi vankeja oli alle sata, mutta lukumäärä kasvoi niin, että Honkisaaren ohella perustettiin Lintukummun ja Vesalan vankiosastot, jotka myöhemmin lakkautettiin. Asutukseen raivatusta alasta luovutettiin yli tuhat hehtaaria ja siitä muodostettiin yhteensä 49 yksityistä maatilaa. Laajimmillaan Pelson kylän alueella asuikin 1950-luvun ja 1960-luvun vaihteessa 745 henkilöä, syksyllä 2008 enää 140. Keskusvankilaksi Pelso muuttui vuoden 1983 alussa ja sen nimeksi tuli Pelson vankila vuoden 2001 alussa.

Helmikuussa 2004 Pelson vankilassa tapahtui yksi Suomen historian verisimmistä vankilapaoista, kun kaksi vankia surmasivat vanginvartijan ja yrittivät surmata kirveskurssin opettajan. Vangit pakenivat opettajalta varastamallaan autolla, ja heidät otettiin kiinni saman päivän aikana. Molemmat tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Vankila on ollut suljettu laitos, jossa on ollut keskimäärin vajaa kaksisataa vankia. Vuonna 2007 keskivankiluku oli 194, sama määrä vankeja oli myös syksyllä 2008. Vankeja Pelsolle tulee ennen muuta Pohjois-Suomesta ja Pohjanmaalta. Vankilan alaisuuteen kuuluu myös Kestilän avovankilaosasto. Vangit voivat työskennellä maatalous- tai metsätöissä. Vankilan maatila on 3 850 hehtaarin suuruinen, viljeltyä peltoa on 400 hehtaaria, lehmiä on noin 150 ja lampaita yli neljäsataa. Pelson vankilan maatila, joka siirtyi jo vuonna 1995 luomuviljelyyn, toimii suomalaisten alkuperäisrotujen geenipankkina. Siellä on noin puolet pohjoissuomenkarjasta eli lapinlehmistä, puhdas suomenlammaskatras eri värimuunnoksineen ja suomenhevosia. Vankilan pelloilla viljellään heinää, ohraa ja kauraa. Metsätyöt sisältävät mm. hakkuita ja istutuksia. Vankilassa toimi aiemmin saha, jonka tuotteita olivat sahatavara, höylälauta ja hirsi. Vankilassa valmistetaan yhä puusepäntuotteita kuten Puolustusvoimien ammuslaatikoita, erilaisia kalusteita ja koriste-esineitä. Vankilan alueella aiemmin toiminut näitä tuotteita tarjoava myymälä on kuitenkin jo lopettanut toimintansa.

Vankilassa voi opiskella hevostaloutta ja rakennusten peruskorjausta. Vangeilla on mahdollisuus päihdekuntoutukseen ja yhteisöhoitoon, josta osa toteutetaan Kestilän avovankilaosastolla. Syksyllä 2008 65 % vangeista työskenteli tai opiskeli. Vankeustuomioita Pelsolla kärsitään mm. henkirikoksista ja seksuaalirikoksista, parikymmentä vankia on saanut elinkautistuomion. Tilapäiset mukaan lukien vankila tarjoaa 140–145 työpaikkaa, henkilökunnasta 70 asuu Vaalassa ja 40 Pelson kylässä.

Rikosseuraamusvirasto ilmoitti syksyllä 2008 aikomuksestaan sulkea Pelson vankila. Valtioneuvosto päätti kuitenkin tammikuussa 2009 lakkauttaa Konnunsuon vankilan ja säilyttää Pelson vankilan, mutta muutettuna 120-paikkaiseksi ns. puoliavoimeksi vankilaksi. Vaikka vankilan henkilökunnan virkojen määrä vähenee 126:sta 86:een, sen päätoiminnot säilyvät entisellään. Vankilan peruskorjaus alkaa kesällä 2011 ja siihen varataan 5 miljoonan euron määräraha. Pelsoa luonnehditaan Suomen viimeiseksi korpivankilaksi eli kaukana taajamista sijaitsevaksi työvankilaksi.

2018 ilmoitettiin, että vankila suljetaan, mutta uusi rakennetaan keskustaan metsähallituksen nykyään omistamalla tontille Järvikyläntien ja Vaarakaarrontien risteykseen. [1]

• Pelson vankila (Arkistoitu – Internet Archive), Vankeinhoitolaitos (viitattu 15.1.2011)
• Karjalainen, P. 2008. Pelso haluaa pitää mustatkin lampaansa. Kaleva, 7.12.2008, ss. 44-45.
• Kallio, S. 2008. Pelson vankila säilyy mutta Konnunsuo suljetaan. Tervareitti, no. 6, 23.1.2009, s. 3.
• Kallio, S. 2011. Viiden miljoonan euron remontti käyntiin kesällä. Pelson vankilalla valoisat näkymät. Tervareitti, no. 3, 11.1.2011, s. 3.

• Vankien työ Pelson Atlantilla, Suomen Kuvalehti, 14.08.1937, nro 33, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Meilläkin on Pontiset suomme, Kuva, 03.08.1938, nro 16, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot