Pella (Palestiina)

Pella (m.kreik. Πέλλα) eli Butis (Βοῦτις, Būtis tai Boutis) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Jordanian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.[1][2][3]

Pella
Πέλλα
Pellan arkeologista aluetta.
Pellan arkeologista aluetta.
Sijainti

Pella
Koordinaatit 32°26′59″N, 35°36′53″E
Valtio Irbid, Jordania
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 300-luku eaa. – 747 jaa.
Kulttuuri antiikki
varhaiskeskiaika
Valtakunta hellenistiset valtakunnat
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Peraia, Palestiina / Syyria
Aiheesta muualla

Pella Commonsissa

Maantiede

Pella sijaitsi Gileadin vuoren etelärinteessä noin 13 kilometriä kaakkoon Skythopoliista. Se oli Peraian eli Jordanjoen itäpuolisen alueen pohjoisin kaupunki. Kaupungin lähellä oli lukuisia lähteitä.[1][2][4] Kaupungin paikka on nykyisen Jordanian luoteisosassa lähellä Israelin rajaa, noin 96 kilometriä luoteeseen Ammanista.[5]

Historia
Migdolin temppelin (1650–850 eaa.) rauniot.
Pellan bysanttilaisen kirkon rauniot.

Pellan paikka on ollut asuttu jo paleoliittiselta ja neoliittiselta kaudelta lähtien[5] ja edelleen kalkoliittisella ja pronssikaudella sekä israelilaisella rautakaudella. Kaupungin muinainen nimi oli Pelel. Egyptiläisissä lähteissä se esiintyy nimellä Pehal (tai Pihilu). Hellenistisen kaupungin perustivat Aleksanteri Suuren makedonialaiset sotilaat. Kaupunki sai nyt nimen Pella, kun vanha nimi tulkittiin samaksi kuin Aleksanterin syntymäpaikan, Makedonian Pellan nimi. Tämän jälkeen kaupunki oli kreikkalaisen kulttuurin keskuksia alueella.[1][2][6] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Pellaīos (Πελλαῖος).[2]

Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Pella kuului Ptolemaioksille. Antiokhos Suuri valtasi Pellan seleukideille vuonna 218 eaa. Aleksanteri Jannaios valtasi kaupungin vuonna 80 eaa. ja tuhosi sen, koska asukkaat eivät suostuneet kääntymään juutalaisuuteen. Pompeius Suuri kunnostutti kaupungin roomalaisten vallattua Palestiinan vuonna 63 eaa. Tämän jälkeen kaupunki luettiin osaksi Dekapolista. Myös Syrian prokuraattori Gabinius rakennutti kaupunkia.[1][2][7]

Pella tuhoutui ensimmäisessä juutalaissodassa vuonna 66 jaa.[1] Eusebioksen mukaan Pella oli paikka, johon Jerusalemin kristityt pakenivat ennen Jerusalemin tuhoa.[2][8] Osa palasi vuonna 135, mutta kaupunkiin jäi merkittävä kristillinen väestö. Tämän myötä kaupunki oli myöhäisellä roomalaisella ja varhaisella bysanttilaisella kaudella kristinuskon keskuksia alueella. Pellasta oli kotoisin apologeetti Ariston.[1][6]

Arabit valtasivat Pellan vuonna 635.[6] Tämän jälkeen se säilyi olemassa Umaijadien kalifaatin kaupunkina noin sata vuotta. Pella tuhoutui muiden alueen kaupunkien tavoin suuressa maanjäristyksessä vuonna 747. Tämän jälkeinen asutus paikalla oli paljon pienimuotoisempaa.[5]

Rakennukset ja löydökset
Pellan raunioita.
Pellan raunioita.

Pellan paikalta on tehty rakennuslöytöjä kalkoliittiselta kaudelta (3000-luku eaa.), pronssikaudelta ja israelilaiselta rautakaudelta sekä hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta. Rakennuslöytöihin lukeutuu muun muassa niin kutsuttu Migdolin temppeli sekä odeion. Bysanttilaiselta kaudelta on löydetty neljä kirkkoa. Suurin kirkko oli kolmilaivainen basilika. Paikalla on myös Umaijadi-kauden raunioita sekä keskiaikaisen moskeijan jäänteet. Alueelta on löydetty myös lukuisia hautoja.[1][5][6]

Lähteet
  1. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PELLA (Khirbet Fahil) Jordan”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. Smith, William: ”Pella (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Pella/Berenice/Philippeia Pleiades. Viitattu 25.3.2019.
  4. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.16, 5.18; Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 3.3.3.
  5. Pella, Jordan Atlas Tours. Viitattu 26.3.2019.
  6. Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 405. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  7. Polybios: Historiai 5.70; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 13.15, 14.4, 14.75; Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 1.4.8.
  8. Eusebios: Kirkkohistoria (Hist. Eccl.) 3.5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.