Pella

Pellan seutu on ollut ollut asuttu esihistoriallisella ajalla, ja alueelta on tehty joitakin pronssikautisia löytöjä.[2] Antiikin aikaisen kaupungin alkuperäinen nimi oli Stefanos Byzantionlaisen mukaan Bunomos tai Bunomeia (myös Bounomenos, Bounomeia). Varhaisin maininta kaupungista on Herodotokselta liittyen persialaissotiin. Sotien aikaan Pellan alue oli bottiaialaisten hallussa, ja kuningas Amyntas joutui evakuoimaan kaupungin.[1][2][4]

Kuningas Arkhelaos perusti kaupungin uudelleen Makedonian pääkaupungiksi klassisella kaudella noin vuonna 400 eaa.[1] Se korvasi tuolloin vanhan pääkaupungin Aigain.[3] Arkhelaos suosi taiteita, ja hänen hovissaan vaikuttivat muun muassa taidemaalari Zeuksis, runoilija Timotheos ja tragediakirjailija Euripides. Arkhelaoksen ajan jälkeen kaupunki kasvoi edelleen, ja Ksenofon sanoo sen olleen Makedonian suurin kaupunki. Kaupungin merkittävyys kasvoi edelleen Filippos II:n aikana, ja tämän poika Aleksanteri Suuri syntyi kaupungissa.[1][2][4] Demosthenes vähätteli Filippoksen ajan kaupunkia pieneksi ja merkityksettömäksi, mutta tämä oli ilmeisesti lähinnä retoriikkaa.[3]

Pellassa Filippos II:n aikana (n. 359–336 eaa.) tai postuumisti lyöty kultainen puolistateeri.

Aleksanteri Suuri ja Krateros surmaavat leijonan. Mosaiikki Pellasta, 300-luvun loppu eaa. Péllan arkeologinen museo.

Aleksanterin ja diadokkien ajalta sekä hellenistiseltä kaudelta Pellasta on säilynyt suhteellisen vähän tietoa. Antipatros hallitsi kaupungista käsin, mutta Kassandros suosi enemmän Thessalonikea ja Kassandreiaa. Politiikan ja taiteen suhteen Pellan kulta-aikaa oli Antigonos Gonataksen hallituskausi (274–239 eaa.), ja kaupunki kukoisti edelleen Perseuksen ajalle (179–168 eaa.) saakka.[1][2][4] Tuolloin kaupunki ei ollut ainoastaan hallinnollinen vaan myös merkittävä kaupallinen keskus.[3]

Pella antautui Aemilius Pauluksen johtamille roomalaisille joukoille Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa. Liviuksen kuvaus kaupungista tämän jälkeiseltä ajalta on säilynyt. Seuranneella roomalaisella kaudella, erityisesti roomalaisen Macedonian provinssin perustamisen vuonna 148 eaa. jälkeen kaupunki menetti asemansa Thessalonikelle ja taantui. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksestä noin 90 eaa. Uusi roomalainen Pella, joka oli roomalainen kolonia, perustettiin vuonna 30 eaa. lännemmäksi nykyisen Néa Péllan kylän paikalle. Sen läpi kulki merkittävä Via Egnatia -tie. Pellan nimissä lyötiin rahaa Hadrianuksen ajalta Philippus Arabsin ajalle. Säilyneiden viitteiden perusteella Pella vaikuttaa olleen olemassa vielä 500-luvulla jaa.[1][4][3]

Nykyinen Péllan kaupunki (myös Paliá Pélla, ”Vanha Pélla”) on kehittynyt paikalle myöhemmin. Se tunnettiin osmanivallan aikana nimellä Ágioi Apóstoloi, ja se otti antiikin aikaisen kaupungin nimen vuonna 1926.[5]

1700- ja 1800-luvulla kaupungista oli nähtävissä joitakin jäännöksiä, ja seudulla käyneet matkailijat ja antiikintutkijat yhdistivät ne antiikin ajan Pellan kaupunkiin. Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1912 sen jälkeen, kun kreikkalainen Makedonia oli liitetty Kreikkaan. Laajemmat arkeologiset tutkimukset alkoivat kenttätutkimuksina vuonna 1954, ja tämän jälkeen suoritettiin kaivaukset vuosina 1957–1964 ja edelleen vuodesta 1970 eteenpäin. Paikka varmistui lopullisesti antiikin Pellan paikaksi, kun kaivauksissa vuonna 1957 löytyi kaupungin nimen sisältäviä piirtokirjoituksia.[1][2][3]

Kaupungin akropolis eli yläkaupunki oli kahdella matalalla kukkulalla, joista toinen kukkula on sama, jolle nykyinen Péllan kaupunki on rakennettu, ja toinen eli niin sanottu Länsikukkula sijaitsee sen länsipuolella. Viimeksi mainitun alueella on suoritettu kaivauksia, joissa on löydetty noin kaksi metriä paksujen muurien jäänteitä sekä joidenkin ilmeisen merkittävien rakennusten jäänteitä, kuten doorilaista ja joonialaista tyyliä edustaneita rakennusosia. Rakennusjäänteiden oletetaan olevan peräisin Arkhelaoksen palatsista sekä Athene Alkidemokselle omistetusta temppelistä,[2] joka on kaupungin ainoa historiallisissa lähteissä mainittu temppeli.[4] Palatsin maalauskoristelun teki Zeuksis. Palatsin muurien oletetaan yhdistyneen akropoliin muureihin ja niiden puolestaan kaupunginmuureihin. Länsikukkulan alueisiin viitataan tutkimuksessa nimillä Lohko (Section) II ja III.[2]

Peuranmetsästystä esittävä mosaiikki Pellasta, esittää mahdollisesti Aleksanteri Suurta ja Hefaistionia. Péllan arkeologinen museo.

Alakaupunki sijaitsi akropoliiden eteläpuolella. Sen alueisiin viitataan tutkimuksessa nimillä Lohko (Section) I sekä IV–VI. Alakaupunki noudatti Hippodamoksen asemakaavaa. Ruudukon keskellä oli agora eli kauppa- ja kokoontumispaikka. Korttelit koostuivat hellenistiselle kaudelle tyypillisistä peristyylipihoilla varustetuista rakennuksista, joista ainakin osa on ollut kaksikerroksisia. Pylväiköt edustivat doorilaista tai joonialaista tyyliä. Alimpien kerrosten lattiat oli koristeltu monivärisin, luonnonkivistä tehdyin mosaiikein, jotka esittivät geometrisia aiheita tai sisälsivät kuvitusta, kuten kasvi- tai eläinaiheita, mytologisia aiheita tai metsästyskohtauksia. Talojen seinät oli koristeltu seinämaalauksin, joista on myös säilynyt jäänteitä.[2][3][6]

Talot on ajoitettu 300-luvun eaa. lopulta 200-luvun eaa. alkupuolelle. Tunnetuimpiin taloihin viitataan nimillä Dionysoksen talo, Helenan ryöstön talo, Leijonanmetsästyksen talo, Poseidonin talo ja Amatsonomakhian talo lattiamosaiikkien aiheiden mukaisesti.[6] Osa talojen pylväiköistä on kunnostettu, kun taas pääosa mosaiikeista on siirretty museoon. Korttelien välissä kulki noin yhdeksän metriä leveät kadut, joiden yhteydessä oli myös vesiputket ja viemärit.[2]

Athenen temppelin lisäksi kaupungista on löydetty Afrodite-Kybelelle (Jumalten äidille) omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi asuinkorttelissa agoran pohjoispuolella. Se oli rakennettu alun perin 300-luvulla eaa. Se koostui ulkoilmapyhäköstä, johon kuului Jumalten äidin temppeli sekä työpaja- ja säilytystiloja ja pitosali. Muita pyhäköitä ovat Thesmoforeion eli Demeter Thesmoforokselle omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi kaupungin koillislaidalla, sekä parantajajumala Darrhonille omistettu pyhäkkö, johon kuului temppeli ja lähdekaivorakennus.[6][7]

Kaupungin hautausmaat sijaitsivat muurien ulkopuolella. Klassisen kauden hautausmaa sijaitsi kuitenkin lähellä myöhempää agoraa. Niin kutsuttuja makedonialaistyyppisiä hautoja, joissa oli tumuluksen peittämä holvattu hautakammio, rakennettiin 300-luvun eaa. lopulta lähtien.[6]

Pellan kiroustaulu, 300-luku eaa. Péllan arkeologinen museo.

Pellasta tehdyt esinelöydöt ovat Péllan kylässä arkeologisen alueen lähellä toimivassa Péllan arkeologisessa museossa. Hienoimpiin löytöihin lukeutuvat lukuisat lattiamosaiikit, joista tunnetuimpiin kuuluvat esittävät kohtausta, jossa Krateros pelastaa Aleksanteri Suuren tämän ollessa metsästämässä leijonaa; peuranmetsästystä, varustettuna kirjoituksella ”Gnosis teki sen”; sekä Dionysosta, joka ratsastaa alastomana pantterilla. Museossa on myös paljon muun muassa alueelta löydettyjä veistoksia, hautakiviä, keramiikkaa ja rahoja.[2] Eräs erikoinen löytö on eräästä haudasta löydetty niin kutsuttu Pellan kiroustaulu.