Pílio

Pílio (kreik. Πήλιο), antiikin Pelion (m.kreik. Πήλιον), on niemimaa Thessaliassa Manner-Kreikan itärannikolla. Niemimaa on koukunmuotoinen ja sijaitsee Pagasitikóslahden ja Egeanmeren välissä. Pílio on myös niemimaan suurin vuori. Sen korkeimman huipun Stavróksen korkeus on 1 610 metriä.[1][2][3]

Pílio
Πήλιο

Satelliittikuva Pílion niemimaasta ja vuoresta.

Pílio
Muut nimet Pelion (Πήλιον)
Sijainti 39°21′00″N, 23°8′00″E
Merialue Egeanmeri
Korkein kohta Pílio (Stavrós), 1 610 m
Valtio
Valtio Kreikka
Alue Thessalia
Alueyksikkö Magnesia

Maantiede
Makrinítsan kylä.
Ágios Ioánniksen kylä.

Pílio on vuoristoinen ja vehreä. Magnesian keskus Vóloksen kaupunki sijaitsee niemimaan kainalossa Pagasitikóslahden pohjukassa. Vuorenrinteillä on lukuisia pieniä kyliä.[2] Suurimpia niistä ovat niemimaan pohjoisosassa sijaitseva Zagorá sekä eteläosassa sijaitseva Argalastí. Muita tunnettuja kyliä ovat muun muassa Makrinítsa ja Miliés. Niemimaan kärjessä on Tríkerin kylä ja sen edustalla Pagasitikóslahdessa pieni Palaió Tríkerin saari. Niemimaan itäpuolella Egeanmeressä sijaitsevat (Pohjoiset) Sporadit, joista lähimpänä niemeä Skiáthos.

Hallinnollisesti Pílion niemimaa kuuluu Magnesian alueyksikköön. Pääosa siitä kuuluu Nótio Pílion (”Eteläinen Pílio”) kuntaan, ja pohjoisosat Vóloksen ja Zagorá-Mourésin kuntiin.

Historia ja mytologia

Neoliittisella kaudella alueella vallitsi niin kutsuttu Sesklon kulttuuri, josta on tehty löytöjä Sésklon kylän läheltä. Mykeneläisellä ajalla 1000-luvulla eaa. alueen merkittävin kaupunki oli Iolkos.[4]

Kreikkalaisessa mytologiassa Pelion, joka sai nimensä Akhilleen isän, myyttisen kuningas Peleuksen mukaan, oli kentauri Kheironin asuinpaikka. Pelionilla pidettiin myös Peleuksen ja Thetiin häät, joissa Eris heitti ”kauneimmalle” omistetun kultaisen omenan juhlaväen keskelle, mikä johti Troijan sotaan. Aloadit puolestaan päättivät siirtää Pelionin Ossa-vuoren päälle hyökätäkseen Olympokselle.

Hellenistisellä kaudella alueelle perustettiin Demetriaan kaupunki, joka kukoisti roomalaiselle ajalle saakka. 300–500-luvuilla jaa. alue kärsi goottien ja hunnien hyökkäyksistä. Bysanttilaisella ajalla Vólos linnoitettiin ja se kehittyi alueen merkittävimmäksi kaupungiksi, jota se on edelleen. Vuoden 1204 jälkeen alue päätyi venetsialaisille ja vuonna 1393 sen valloittivat osmanit. Pílion alue osallistui Kreikan vapaustaisteluun vuodesta 1821 lähtien, mutta kärsi tappion tuolloin sekä vuonna 1856. Alue liitettiin muun Thessalian ohella Kreikkaan lopulta vuonna 1881.[4]

Lähteet
  1. Pilion, Greece Peakery. Viitattu 30.5.2016.
  2. Geography of Pelion Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.
  3. Pelion Visit Greece. Viitattu 30.5.2016.
  4. History of Pelion Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.