Pelastakaa sotamies Ryan
Pelastakaa sotamies Ryan (engl. Saving Private Ryan) on vuonna 1998 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen sotaelokuva, joka sijoittuu toiseen maailmansotaan. Elokuvan on ohjannut Steven Spielberg, ja sen pääosissa näyttelevät Tom Hanks, Tom Sizemore, Edward Burns, Barry Pepper, Adam Goldberg, Jeremy Davies, Vin Diesel, Giovanni Ribisi ja Matt Damon.
Pelastakaa sotamies Ryan | |
---|---|
Saving Private Ryan | |
Ohjaaja | Steven Spielberg |
Käsikirjoittaja | Robert Rodat |
Tuottaja |
|
Säveltäjä | John Williams |
Kuvaaja | Janusz Kamiński |
Leikkaaja | Michael Kahn |
Pukusuunnittelija | Joanna Johnston |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö |
Amblin Entertainment DreamWorks SKG Paramount Pictures |
Levittäjä | UIP-Dunafilm |
Ensi-ilta |
24. heinäkuuta 1998 25. syyskuuta 1998 |
Kesto | 170 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 70 000 000 $[1] |
Tuotto | 481 840 909 $[1] |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
American Film Institute valitsi elokuvan vuonna 2007 sadan parhaan amerikkalaiselokuvan listalla sijalle 71.[2] Vuonna 2014 se arkistoitiin Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]
Juoni
Toisen maailmansodan veteraani (Harrison Young) käy perheineen Normandian maihinnousussa kaatuneiden amerikkalaisten sotilaiden hautausmaalla Colleville-sur-Merissä Ranskan Normandiassa. Elokuva jatkuu takaumana Normandian maihinnousun ensimmäiseen päivään 6. kesäkuuta 1944. Yhdysvaltalaiset ovat valmistautumassa maihinnousuun Omaha Beachille. He taistelevat saksalaista jalkaväkeä, konekiväärejä sekä tykistöä vastaan ja menettävät miehiä. Kapteeni John H. Miller (Tom Hanks), joka on 2. sissipataljoonan Charlie-komppanian komentaja, selviytyy maihinnoususta hengissä ja kerää joukon sotilaita, joiden on määrä tunkeutua saksalaisten puolustuksen läpi pois rannalta.
Tapahtumat siirtyvät Yhdysvaltoihin, missä kenraali George Marshall (Harve Presnell) saa kuulla, että Ryanin perheen pojista kolme on kaatunut miltei perätysten ja että poikien äiti (Kathleen Byron) saa kuulla asiasta vielä samana päivänä. Kenraali saa tietää, että perheen neljäs poika, sotamies James Francis Ryan, on kadonnut taistelussa jossain päin Normandiaa. Luettuaan henkilökunnalleen Abraham Lincolnin rouva Bixbylle kirjoittaman kirjeen kenraali määrää, että sotamies Ryan on etsittävä ja lähetettävä kotiin. Yhdysvaltain asevoimien toimintaperiaatteena oli, että jos perhe on menettänyt sodassa muut poikansa, heillä on oikeus saada viimeinen eloonjäänyt poika kotiin.
Sillä välin Ranskassa maihinnousupäivästä on ehtinyt kulua kolme päivää. Miller saa käskyn etsiä Ryan, ja hän ottaa tehtävää varten komppaniastaan kuusi miestä, Horvathin (Tom Sizemore), Mellishin (Adam Goldberg), Reibenin (Edward Burns), Jacksonin (Barry Pepper), Waden (Giovanni Ribisi) ja Caparzon (Vin Diesel) sekä yhden sujuvasti ranskaa ja saksaa puhuvan miehen, Uphamin (Jeremy Davies), 29. jalkaväkidivisioonasta. Millerin osastolla ei ole tietoa Ryanin olinpaikasta, joten he suuntaavat kohti Neuvillea. Kaupungin laitamilla ryhmä tapaa 101. maahanlaskudivisioonaan kuuluneen joukkueen. Ryhmän saavuttua kaupunkiin Caparzo saa rintaansa tarkka-ampujan luodin ja kuolee verenhukkaan, sillä kukaan ei voi lähteä hakemaan apua tulematta ammutuksi. Jackson onnistuu tappamaan tarkka-ampujan Caparzon kuoltua. Ryhmä löytää Minnesotasta kotoisin olevan sotamies James Frederick Ryanin (Nathan Fillion), mutta käsittää sitten, ettei kyseessä ole heidän etsimänsä mies. He löytävät 506. laskuvarjojääkärirykmentin Charlie-komppaniaan kuuluvan miehen, joka kertoo heille, että hänet oli määrä pudottaa Viervilleen ja että sekä Baker- että Charlie-komppanioilla oli Viervillessä sama kokoontumispaikka. Kun ryhmä pääsee Viervilleen, Miller löytää Ryanin ystävän, joka paljastaa Ryanin olevan paraikaa puolustamassa Merdret-joen ylittävää, strategisesti tärkeää siltaa Ramellen kuvitteellisessa kaupungissa.
Matkalla Ramelleen Miller päättää käyttää hyväkseen tilaisuuden lamauttaa saksalaisten pienen konekivääriaseman, joka sijaitsee hylätyn tutka-aseman liepeillä. Millerin miehet eivät pidä ajatuksesta mutta tottelevat komentajaansa. Ryhmän lääkintämies Wade haavoittuu kuolettavasti ryhmän ja saksalaisten välille syntyneessä kahakassa. Viimeinen eloonjäänyt saksalaissotilas, ”Höyrylaiva-Ville” (Joerg Stadler), saa osakseen kaikkien ryhmäläisten vihat, lukuun ottamatta Uphamia. Upham ryhtyy vastustamaan Millerin päätöstä antaa miesten ampua saksalainen. Saksalainen anoo ryhmältä armoa, ja Miller päättää antaa tämän mennä tiehensä silmät sidottuina määräten tämän antautumaan ensimmäiselle kohtaamalleen liittoutuneiden partiolle. Ryhmän sotilaat eivät sen jälkeen enää luota Millerin johtamiskykyihin, ja Reiben julistaa aikovansa hylätä ryhmän ja koko tehtävän. Hänen ja Horvathin välille syntyy riita, joka käy yhä vakavammaksi, kunnes Miller laukaisee jännityksen paljastamalla olevansa alun perin ammatiltaan äidinkielenopettaja. Miehet ovat aiemmin lyöneet vetoa Millerin oikeasta ammatista. Vastahakoinen Reiben päättää jäädä ryhmään.
Ryhmä saapuu Ramellen laidalle ja kohtaa kolme laskuvarjojääkäriä, jotka ovat saartaneet saksalaisen puolitelavaunun. Yksi laskuvarjojääkäreistä on Ryan (Matt Damon). Sotilaiden saavuttua Ramelleen Ryan saa tiedon veljiensä kuolemasta ja siitä, että hänet on määrä lähettää kotiin. Miller ja hänen miehensä kertovat menettäneensä jo kaksi miestä häntä etsiessään. Ryan järkyttyy veljiensä kohtalosta mutta ei pidä reiluna sitä, että hän on veljiensä kuoleman vuoksi saanut luvan mennä kotiin. Hän pyytää Milleriä kertomaan hänen äidilleen, että ”kun löysit minut, olin täällä ainoiden jäljelle jääneiden veljieni kanssa”. Ryan viittaa puhuessaan pieneen sotilasjoukkoon, joka on saanut tehtävän puolustaa siltaa. Miller päättää ottaa komennon ja puolustaa siltaa vähillä jäljellä olevilla miehillä ja tarvikkeilla.
Taistelu alkaa yli 50-miehisen saksalaisen taisteluosaston saapuessa. Vaikka amerikkalaiset onnistuvat tappamaan useita saksalaissotilaita, moni heistäkin – muun muassa Jackson, Mellish ja Horvath – saa surmansa. Yrittäessään räjäyttää sillan Miller saa osuman luodista ja haavoittuu kuolettavasti. Juuri ennen kuin Tiger I -panssarivaunu on ylittämässä siltaa vaunu räjähtää amerikkalaisen P-51 Mustang -lentokoneen tuhoamana. Koneen perässä saapuu lisää Mustangeja sekä amerikkalainen M4 Sherman -panssarivaunujen tukema jalkaväkiosasto, joka tuhoaa jäljelle jääneet saksalaiset. Upham, joka joutui taistelun aikana eroon omista miehistään ja piiloutui kuoppaan aivan saksalaissotilaiden viereen, teloittaa ”Höyrylaiva-Villen” huomattuaan tämän olevan yksi antautuneista saksalaisista ja nähtyään tämän ampuvan Milleriä. Ryan, Reiben ja Upham ovat ryhmänsä ainoat taistelusta henkiin jäävät jäsenet. Ryan asettuu kuolevan Millerin viereen tämän sanoessa viimeiset sanansa: ”James… ansaitse tämä. Ansaitse se.”
Elokuva siirtyy takaisin nykyhetkeen, ja yleisölle selviää, että elokuvan alussa nähty iäkäs veteraani on Millerin haudalla seisova Ryan. Ryan pyytää vaimoaan (Amanda Boxer) vahvistamaan sen, että hän on elänyt hyvän elämän, ollut ”hyvä mies” ja Millerin ja muiden sotilaiden uhrausten arvoinen. Sitten hän tekee Millerin haudalle kunniaa, ja kamera kääntyy kuvaamaan hautausmaalla tyynesti liehuvaa Amerikan lippua.
Näyttelijät
Tom Hanks | … | kapteeni John H. Miller |
Tom Sizemore | … | vääpeli Mike Horvath |
Jeremy Davies | … | T/5, Timothy E. Upham |
Edward Burns | … | korpraali Richard Reiben |
Barry Pepper | … | sotamies Daniel Jackson |
Adam Goldberg | … | sotamies Stanley Mellish |
Vin Diesel | … | sotamies Adrian Caparzo |
Giovanni Ribisi | … | T/4 (lääkintämies) Irwin Wade |
Matt Damon | … | korpraali James Francis Ryan |
Dennis Farina | … | everstiluutnantti Walter Anderson |
Markus Napier | … | majuri Hoess |
Ted Danson | … | kapteeni Fred Hamill |
Leland Orser | … | luutnantti William Dewindt |
Julian Spencer | … | sotamies David Garrity |
Paul Giamatti | … | ylikersantti William Hill |
Max Marini | … | alikersantti Henderson |
Loclann Aiken | … | alikersantti William Sampson |
Nigel Whitmey | … | sotamies Jerry Boyd |
Nick Brooks | … | sotamies Joe D’Amato |
Aiden Condron | … | sotamies Maxwell Davis |
Shane Hagan | … | sotamies Stan Debernardo |
Raffaello Degruttola | … | sotamies Goldman |
Marc Cass | … | sotamies Bill Fallon |
Sam Ellis | … | sotamies Hastings |
Shane Johnson | … | sotamies Brad Lewis |
William Marsh | … | sotamies Bud Lyle |
Brian Maynard | … | sotamies Robert McDonald |
Ryan Hurst | … | sotamies Roger Michaelson |
Demetri Goritsas | … | sotamies Ron Parker |
Gary Sefton | … | sotamies Ray Rice |
Dylan Bruno | … | sotamies Alan Toynbe |
Ian Porter | … | sotamies Bill Trask |
Daniel Cerqueira | … | sotamies Steve Weller |
Steve Griffin | … | sotamies Don Wilson |
Maclean Burke | … | sotamies Thomas Young |
Harrison Young | … | sotamies James Francis Ryan vanhuksena |
Robert George Freeman | … | sotamies James Francis Ryanin poika |
Thomas Gizbert | … | sotamies James Francis Ryanin pojanpoika |
Nina Muschallik | … | sotamies James Francis Ryanin pojantytär |
Palkinnot
- Pelastakaa sotamies Ryan voitti viisi Oscar-palkintoa: parhaasta kuvauksesta, leikkauksesta, ohjauksesta, äänityksestä ja äänitehosteista.
Lähteet
- Saving Private Ryan (1998) Box Office Mojo. Viitattu 30.3.2018.
- 100 Years, 100 Films, American Film Institute. Viitattu 13.7.2016.
- Complete National Film Registry Listing, National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 13.7.2016.
- The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.
Aiheesta muualla
- Saving Private Ryan Online Encyclopedia, yksityiskohtainen Internet-tietosanakirja elokuvan hahmoista, aseista, kulkuneuvoista ja tapahtumapaikoista (englanniksi)