Pekka Supinen

Pekka (Petter) Supinen, sukunimi aik. Korniloff (12. heinäkuuta 1881 Sortavala – 11. helmikuuta 1947 Pori) oli suomalainen filosofian maisteri ja puutavaraliikemies.[1][2]

Supisen vanhemmat olivat kauppias Mikko Supinen, aik. Mikael Korniloff ja Eva Kivinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1901 Helsingin normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1906 ja maisteriksi 1914. [1]

Supinen oli pankkialalla Helsingissä ja Jyväskylässä sekä toimi puutavaraliikemiehenä Sortavalassa.[1] Supinen oli vuonna 1919 Aunuksen väliaikainen hoitokunnan jäsenenä. Hän oli isänsä perustaman Rajavahti-lehden päätoimittajana 1906–1907. Vuonna 1916 Supinen otti haltuunsa isänsä jälkeen Supisen puuliikkeen. Hän perusti 1917 yhdessä salmilaisen Feodor Kiril (Heikki) Röppäsen (1881–1926, alk. Feodor Reppijev) kanssa Aunuksen Puuliike Osakeyhtiön joka harjoitti sahaustoimintaa Suojärvellä. Supinen aikoi alun perin kaupata Itä-Karjalan metsistä hakattua puutavaraa Petroskoihin, mutta vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä estivät suunnitelmat. Yhtiö siirsi toimintonsa Suomen puolelle Suojärvelle, jonne rakennettiin Kaipaan saha. Yhtiö oli 1924 vararikon partaalla, ja se vaihtoi useaan otteeseen omistajaa, kunnes joutui 1927–1928 Hella Wuolijoen perustaman Osakeyhtiö Carelia Wood Co:n haltuun. Myöhemmin yhtiön omistajaksi tuli Enso-Gutzeit.[3]

Myytyään puutavaraliikkeensä Supinen toimi Helsingissä muun muassa Uusi Suomi-lehden kauppaosaston ja Suomen Ulkomaankauppa-lehden toimittajana. Supinen asui 1930-luvulla Sortavalassa viljellen Louhelan tilaa. [4]