Pekka Lounela
Pekka Elias Lounela (20. elokuuta 1932 Helsinki – 2. joulukuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen kriitikko, pakinoitsija, kirjailija ja runoilija.[1]
![](../I/Pekka_Lounela.jpg.webp)
![](../I/Pekka-Lounela-1966.jpg.webp)
Lounela vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa Turussa, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa estetiikkaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa ja filosofiaa.
Lounela toimi Parnasson toimitussihteerinä 1955–1957 ja Yleisradion teatteriosastolla dramaturgina 1957–1963 ja teatteriosaston päällikkönä 1965–1973.[2] Kriitikonuransa hän aloitti Ylioppilaslehden teatterikriitikkona.
Lounelan kirjalliseen tuotantoon kuului pakinoita, pamfletteja, runoja, matkakirjoja, pienoisromaaneita ja näytelmiä. Hänen esikoisteoksensa, runokokoelma Epätieto, ilmestyi 1954. Lehtipakinoita Lounela on julkaissut nimimerkillä Kala. Pakinat ilmestyivät ensin Ylioppilaslehdessä ja myöhemmin Suomen Kuvalehdessä. Kalan pakinoista on koottu kolme kokoelmateosta. Monet niiden tarinat on sijoitettu kuvitteelliseen Luomen valtioon. Tekstit ovat kirjallisesti korkeatasoisia ja niissä on usein allegorinen tai vertauskuvallinen rakenne. Lukija jää usein pohtimaan, että tekstissä on jokin avain, joka on nykylukijalle vaikea löytää, koska ei enää tunneta asiaa, jonka kustannuksella Kala pilailee. Sen sijaan ne tekstit, joissa kuvataan arki- tai perhe-elämää, ovat kestäneet paremmin ajan kulutusta. [3]
Teokset
|
|
Lähteet
- Pekka Lounela. Yle, Multiradio. (Internet Archive).
Viitteet
- Kuka kukin on 1978, s. 549. Runeberg.org. Viitattu 10.7.2016.
- Kirjallisuuden moniottelija Pekka Lounela. Yle. Viitattu 10.7.2016.
- Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 62–63. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1.