Pekka Korpinen
Pekka Juha Tapio Korpinen (s. 8. lokakuuta 1944 Helsinki)[1] on suomalainen valtiotieteilijä ja kaupunkisuunnittelija. Hän toimi Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana 1991–2007[2].
Korpinen valmistui ylioppilaaksi 1963, valtiotieteiden kandidaatiksi 1967 ja lisensiaatiksi 1973. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1981. Korpinen oli vierailevana tutkijana Tukholman yliopistossa 1971 ja Cambridgen yliopistossa 1978.[1]
Korpinen oli Suomen Pankin tutkija 1967–1971 ja toimistopäällikkö 1971–1972 sekä pääministerin sihteeri 1972. Hän oli Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies 1973–1982 ja 1985–1991. Vuodet 1982–1985 Korpinen oli Maailmanpankin johtokunnan jäsen.[1] Vuonna 1990 Korpinen johti UNDP:n tiimiä, jonka tehtävänä oli valmistella tuolloin itsenäistymässä olevalle Namibialle ensimmäinen investointi- ja talousohjelma.
Korpinen on tutkinut kriisejä ja taloudellisia syklejä. Hänen kirjoituksensa ovat jättäneet jälkensä muun muassa suomalaiseen keskusteluun devalvaatiosykleistä. Myös hänen asuntojen hintavaihteluita kuvaava sikasyklinsä tuli kuuluisaksi ennustaessaan 1990-luvun alkuvuosien romahduksen.
Korpinen on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. Hän oli SDP:n puolueneuvoston jäsen 1975–1978 ja puoluetoimikunnan jäsen 1990–1993.[1]
Korpinen viettää osan vuodesta Roomassa.[2] Hän on arkkitehtuurin harrastaja ja ahkera kaupunkikulttuurikeskustelija.
Teokset
- Kriisit ja pitkät syklit, 1981 (Väitöskirja)
- Talouspoliittisia avauksia, 1987
- Valtio ja vapauden kasvu, 1989
- Asuntojen hinnanmuodostuksesta Suomessa, 1989
- Helsinki - tulevaisuuden kaupunki, 2007
- Taiteesta ja taloudesta, kohti kauneuden taloustiedettä, 2010
- Berlusconin Italia, 2011
- Mein Kamppi, uusi urbaani Helsinki, 2012
- Suomi kääntyy länteen. Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana, 2017
Lähteet
- Kuka kukin on 2015, s. 385. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
- Oksanen, Kimmo: "Puoli Helsinkiä suunnittelut" Pekka Korpinen palaa vanhaan ideaansa: Mustikkamaalle kylpylä HS.fi. 8.10.2014. Viitattu 12.1.2016.