Pekka Jylhä

Jylhä opiskeli vuosina 1974–1976 Savonlinnan Taidelukiossa. Vuosina 1980–1986 hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa ja vuosina 1984–1987 Kuvataideakatemian kuvanveistolinjalla. Vuosina 1987–1988 Jylhä opiskeli Tukholman Kungliga Konsthögskolanissa.[2] Jylhän debyyttinäyttely oli Vaasassa 1984.

Helmikuussa 2007 Jylhä esitti jo pitkään suunnittelemansa pissaavan Tom of Finland -tyyppisen patsaan pystyttämistä Helsinkiin "kunnianosoitukseksi kaikille vähemmistöille".[5][6] Vuonna 2007 Jylhälle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.[7]

Jylhälle on myönnetty valtion kymmenvuotinen taiteilijaprofessoriapuraha vuosille 2012–2021.[8]

• Kultainen kaupunki, 1987–1988, veistos, Vantaan ammatillinen oppilaitos, Koivukylä, Vantaa,
• Kohtaaminen (veistos), Vuosaari, Helsinki 1992,
• Tie (ympäristöveistos), Kokkola 1994,
• Toinen matka (ympäristöveistos), Tikkurilan aseman pohjoinen alikulkutunneli, Vantaa 1996,
• Pohjoista kohti (ympäristöveistos), Tikkurilan aseman pohjoinen alikulkutunneli, Vantaa 1996,
• Päivien ero, Martinlaakso, Vantaa 1996,
• Olen itä olen länsi, Tali, Helsinki 1999,
• Lähde, presidentti Kekkosen muistomerkki, Helsinki 2000,
• Jäätie (ympäristötaideteos), Vaasa 2000,
• Ilmestys maisemagalleria (ympäristöteos), Siilinjärvi 2000.
• Tuulikone, Pointin kirjaston sisäkatto, Pakkala, Vantaa 2002,
• J. V. Snellmanin muistomerkki, Kokkola, 2006.
• Espoon betoniporsaat, Espoon keskus.
• Elämän puu, Oulun Diakonissalaitos, 2008.
• Odotus, Kaivopuisto, 2010.[9]
• Veden muisti, valtioneuvos Harri Holkerin hautamuistomerkki, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki 2012.[10]
• My Way, Lempäälä, 2012.
• Vita Nuova, Helsinki, 2018 (2002).
• Auringonsilta, 2020, Tuusula.[11]
• Legenda, Kurikka, 2020.

• 
  Kohtaaminen, 1992, Helsinki.
• 
  Pohjoista kohti, 1996, Vantaa.
• 
  Toinen matka, 1996, Vantaa.
• 
  Olen itä olen länsi, 1999, Helsinki.
• 
  Lähde, UKK-muistomerkki, 2000, Helsinki.
• 
  Espoon betoniporsaat, 2000-luvun alku, Espoo (2002 lähtien Tohmajärvellä).
• 
  Tuulikone, 2002, Vantaa.
• 
  Ihme, 2007, Tampere.
• 
  J. V. Snellmanin muistomerkki, 2006, Kokkola.
• 
  Siipirikko, 2010, Espoo.
• 
  Odotus, 2010, Helsinki.
• 
  My Way, 2012, Lempäälä.
• 
  Veden muisti, Harri Holkerin hautamuistomerkki, 2014, Helsinki.
• 
  Puutarhurin taivas, 2014, Jyväskylä.
• 
  Vita Nuova, 2018, Helsinki.
• 
  Auringonsilta, 2020, Tuusula.
• 
  Legenda, 2020, Kurikka.

• Martinlaakson veistoskilpailu, 1. sija (1990)
• Presidentti Urho Kekkosen muistomerkki -kilpailu, 1.palkinto (1997)
• Vuosaaren metroaseman taideteoskilpailu, Helsingin kaupunki, 2. sija (1997)
• Kirkonkulman taidekilpailu, Espoon seurakuntayhtymä, 3. palkinto (1998)
• Ars Fennica -palkintoehdokkuus (1998)[12]
• Taivas kattona -ympäristötaidekilpailu, Tampereen kaupunki, toteutus: Urbaanit Kukat (1999)
• Turun Vanhan Akatemian perintö, 2. sija (1999)
• Maisema Galleria -ympäristötaidekilpailu, Tielaitos, toteutus: Ilmestys, Siilinjärvi (2000)
• Eduskunnan lisärakennuksen taidekilpailu, 1. palkinto (2005)
• Pro Finlandia -mitali 2007
• Helsingin pitäjän uuden kappelin taideteoskilpailu, 2. sija ja toteutus (2008)
• Vaasan ympäristötaidekilpailu, Pikipruukki, 1. palkinto (2010)
• Vaasan kaupungin laatupalkinto, taiteen ja arkkitehtuurin yhdistäminen, Helsingin pitäjän uusi kappeli (2010)
• Grafia ry:n Vuoden huiput -kilpailu, Kulutuksen käärme: Hopeahuippu Media-sarjassa (2011)
• Vuoden valaistuskohde, Pyhän Laurin kappeli, Vantaa (2011)
• European Copper in Architecture Award, Pyhän Laurin kappeli, Vantaa (2011)
• Jyväskylän Äijälänrannan ympäristötaidekilpailu, 3. sija ja toteutus (2012)
• Haapaveden seurakunnan taidekilpailu, 3. sija ja toteutus (2012)
• Turun kaupungin kutsukilpailu, Hirvensalo, 1. palkinto (2014)

Lähde:[2]

• Pekka Jylhän kotisivut
• Pekka Jylhä taiteilijamatrikkelissa