Pekka Jänhiä

Pekka Jänhiä (aiemmat sukunimet Travnikoff ja Bogdanoff,[1] 10. joulukuuta 1895 – 19. toukokuuta 1959[2]) oli Suomen puolustusvoimia 1920-luvulta lähtien palvellut tiedustelu-upseeri.

Pekka Jänhiä majurina 1942 Päämajassa.

Jänhiän vanhemmat olivat kuvanveistäjä Aleksanteri Travnikoff ja kotirouva Maria Travnikoff o.s. Kotoluoma. Jänhiä suoritti asevelvollisuuttaan Travnikoff-nimisenä Venäjän armeijassa vuodesta 1916 lähtien ja taisteli Itävallan ja Romanian rintamilla ensimmäisessä maailmansodassa.[3]

Lokakuun vallankumouksen aikaisissa oloissa Travnikoff jätti palaamatta lomalta yksikköönsä ja jäi itsenäistyvään Suomeen.[3]

Travnikoffin salaisen toiminnan alkuna voidaan pitää osallistumista aseiden salakuljetukseen Pietarista Viipurin suojeluskunnalle.[3]

Hän osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ja oli mukana taisteluissa Vuoksen rintamalla Ravanttilassa, Korvenkylässä ja Antrean rintaman selustassa Jänhiälässä.[4] Jänhiälässä hän haavoittui vaikeasti.[3]

Pekka Jänhiä toimi yleisesikunnan tiedustelussa ja johti tiedusteluorganisaation Toimisto V:n eli Tilastotoimiston Sortavalan alatoimistoa vuorotellen Jonne Aikomuksen kanssa. Jänhiä oli toimiston johdossa ainakin vuonna 1924 ja uudelleen vuodesta 1936 lähtien, jolloin Aikomus toimi hänen apulaisenaan.[5] Jänhiän palvelus Yleisesikunnan Tilastotoimistossa ja Puolustusvoimain Pääesikunnan Ulkomaaosastossa on merkitty alkaneeksi 17. syyskuuta 1930.[6]

Jänhiällä oli alatoimistossa vastuullaan asiamiehiä (vakoilijoita), jotka hän apulaisineen oli valinnut ja jotka raportoivat hänelle henkilökohtaisesti. Epäilyttävissä tapauksissa asiamiehen lähetti ja raportit otti turvallisuussyistä vastaan välikäsi.[7]

Vuonna 1937 Jänhiän asema tilastotoimiston virkahierarkiassa oli toinen vanhempi toimistoupseeri.[8] Kesällä 1939 Jänhiä sai apulaisekseen Sortavalan alatoimistoon luutnantti Into Kuismasen.[9] Alatoimistosta muodostettiin vahvuutta lisäten Kollaan rintamalla toimiva Osasto Kuisma, jonka keskeinen toimintamuoto olivat rintaman eteläsivustaa varmistavat hiihtopartiot.[10]

Jatkosodan aikana Jänhiä hallinnoi huoltopäällikkönä tiedustelujaoksen, muun muassa kaukopartio-osasto Erillinen pataljoona 4:n, huoltoa hoitavaa talousjaosta. Hänet tunnettiin raha-asioissa tunnollisena ja pikkutarkkana upseerina.[11][12] Talousjaoksesta muodostettiin 1944 itsenäinen toimisto.[13] Jänhiä palveli puolustusvoimia vuoteen 1950 asti, jolloin virkaiän tultua täyteen siirtyi eläkkeelle majurin arvoisena.[6]

Katso myös

Lähteet
  • Elfvengren, Eero & Laidinen, Einar: Vakoilua itärajan takana : Yleisesikunnan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1918-1939. Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2012. ISBN 978-952-492-660-7.
  • Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan : Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945. Otava: Helsinki, 1988. ISBN 951-1-10173-0.
  • Kosonen, Matti: Raja railona aukeaa: tiedustelua Neuvosto- Karjalassa vuosina 1920-1939. Joensuu: Kustannusyhtiö Ilias, 2001. ISBN 952-5309-18- 5.
  • Kosonen, Matti: Talvisodan tiedustelijat: Päämajan tiedusteluosaston Sortavalan alatoimisto talvisodassa. Jyväskylä: Atena, 2004. ISBN 951-796-347-5.
  • Käkönen, Uljas Antero: Miehityksen varalta: päämajan tiedustelua 1943-45. Helsinki: Otava, 1970.
  • Mäkelä, Jukka L.: OsKu: tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajoilta. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966.

Viitteet
  1. Elfvengren & Laidinen 2012, 325
  2. Pekka Jänhiän kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 24.5.1959, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.3.2018.
  3. Kosonen 2001, 137
  4. Sisällissodan pikku jättiläinen 2009, 183
  5. Elfvengren & Laidinen 2012, 126
  6. Kosonen 2001, 140
  7. Kosonen 2001, 91, Kosonen 2004, 73-75, 90
  8. Elfvengren & Laidinen 2012, 243
  9. Kosonen & Ruotsalainen 2015, 50
  10. Mäkelä 1966, 11
  11. Käkönen 1970, 165
  12. Kosonen 2001, 138
  13. Heiskanen 1988, 165
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.