Pekka Aittakumpu

Aittakumpu on koulutukseltaan filosofian ja teologian maisteri.[2] Hän tutki käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielmassaan sitä, miten lehdistössä käsiteltiin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä ilmenneitä lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia.[3]

Ennen valintaansa kansanedustajaksi Aittakumpu työskenteli vuosina 2018–2019 evankelis-luterilaisen kirkon pastorina Haukiputaan seurakunnassa Oulussa.[4] Tätä aiemmin hän toimi SRK:n Siionin kevät -lehden päätoimittajana ja SRK:n Päivämies-lehden vs. päätoimittajana vuosina 2015–2018.[5][6][7]

Hän on toiminut Lapsiperheiden Etujärjestön hallituksessa sekä yhdistyksen julkaiseman Lapsiperheet-lehden päätoimittajana vuosina 2014–2015.[8][9]

Aittakumpu valittiin keskustan listalta Oulun kaupunginvaltuustoon kevään 2017 kuntavaaleissa.[10] Hän toimi myös Oulun kaupungin yksilöasiainjaoston puheenjohtajana ja hyvinvointilautakunnan jäsenenä vuosina 2017–2019 ja on edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa.[11][12][13]

Aittakumpu oli Oulun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja Kiimingin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen vuosina 2015–2018.[14][15] Hän oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, että papeille jäi Oulun hiippakunnassa omantunnonvapaus valita, esirukoilisivatko he samaa sukupuolta olevien parien avioliiton puolesta.[16] Hän on puolustanut Ajankohtaisen kakkosen Äidit töihin! -illassa lasten kotihoidontukea vetoamalla miehen ja naisen biologisiin eroavaisuuksiin[17].

Aittakumpu on eduskunnassa aktiivinen salikeskustelija. Syksyllä 2019 hän oli käyttänyt täysistunnossa ensimmäisen kauden kansanedustajista eniten puheenvuoroja. Kaikkien kansanedustajien joukossa Aittakumpu oli kahdeksanneksi eniten puheenvuoroja käyttänyt edustaja.[18]

Aittakummun toukokuussa 2017 julkaistu esikoisromaani Home Sweet Home on sen kustantajan (Arktinen Banaani) mukaan ensimmäinen suomalainen hometaloromaani.[19] Romaani kertoo fiktiivisen tarinan kautta sisäilmaongelman laajuudesta ja inhimillisestä hinnasta suomalaisessa yhteiskunnassa.[20]

Talotekniikka-lehden mukaan kerronnassa on hyvän tarinaniskijän tragikoominen, sisäilmaongelmista kärsiviä syvästi ymmärtävä ote.[21] Arkkitehti-lehti arvioi, että romaanissa huumori ja kevyt ote toimivat hyvin yhteen vakavan aiheen kanssa.[22] Sanomalehti Kalevan mukaan teos on tärkeä puheenvuoro ja tuo elämänmakuisesti esille monen ihmisen kokemukset.[23]

• Arktinen Banaani
• Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys