Peipit

Peipit eli herttapeipit (Lamium) on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Niille tunnusomaista ovat pehmeäkarvaisuus, herttamainen lehtilapa, kaksihuulinen teriö sekä säteittäinen ja viisiliuskainen verhiö. Peipit voivat olla yksi- tai monivuotisia. Ne muistuttavat paljon pillikkeitä (Galeopsis), mutta peipit erottaa selvästi pillikkeistä verkkosuonisten lehtiensä avulla. Sukujen kukkarakenteet poikkeavat myös toisistaan, sillä peippien teriön alahuulen sivuliuskat ovat pieniä, sulautuneet keskiliuskaan tai puuttuvat kokonaan. Pillikkeillä teriön alahuuli on selvästi kolmiliuskainen. Peipit ovat pehmytkarvaisia ja pillikkeet sukaskarvaisia.[4]

Peipit
Valkopeippi, Suomen kolmanneksi yleisin peippilaji.
Valkopeippi, Suomen kolmanneksi yleisin peippilaji.[2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Peipit Lamium
L.[3]
Katso myös

  Peipit Wikispeciesissä
  Peipit Commonsissa

Peippilajeja

Suomessa tavattavia peippilajeja:

Muita peippilajeja:

  • halkoispeippi (Lamium bifidum)
  • laikkupeippi (Lamium moschatum)
  • anatolianpeippi (Lamium orientale)
  • samettipeippi (Lamium orvala)

Suomessa kasvatetaan koristekasvina Euroopassa yleistä hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum), josta käytetään myös nimeä täplälehtipeippi tai täpläpeippi.

Keltapeippi (Lamium galeobdolon) luokiteltiin aikaisemmin peippien sukuun, mutta nykyään se luokitellaan keltapeippien (Lamiastrum) sukuun kuuluvaksi lajiksi.[5]

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Kasviatlas 2020: Peipit Viitattu 17.12.2021.
  2. Kasviatlas 2020: Peipit Viitattu 17.12.2021.
  3. ITIS: Lamium (englanniksi)
  4. Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.7.2009. (ruotsiksi)
  5. Retkeilykasvio 1998, s. 361.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.