Pehr Granstedt
Pehr Granstedt (1764–1828) oli linnoitusupseeri ja uusklassisen tyylin arkkitehti. Hän syntyi Karlskronassa Ruotsissa. Hän tuli Suomeen Kustaa III:n sotaan linnoitusupseeriksi linnoittamaan Hankoa ja toimi mahdollisesti myös Viaporissa. Hän jäi Suomen sodassa venäläisten vangiksi, miltä ajalta on jäljellä hänen päiväkirjansa sotavankeudesta Venäjällä. Sodan jälkeen hän jäi asumaan Suomeen.
Granstedt suunnitteli nykyisen Presidentinlinnan alkujaan 1814 varakkaan Heidenstrauch-suvun kauppiastaloksi. Valtio osti vuonna 1837 talon Venäjän keisareiden Suomen-palatsiksi, minkä jälkeen sitä muutettiin huomattavasti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. Granstedt oli 1800-luvun alkupuoliskon merkittävimpiä arkkitehteja Engelin ja Charles Bassin rinnalla.
Granstedtin poika oli arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Granstedtin hauta on säilynyt näihin päiviin saakka Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa.[1]
Granstedtin suunnitelemia rakennuksia
- Riilahden kartano Bromarvissa, 1804–06
- Balderin talo, Aleksanterinkatu 12, Helsinki, 1813
- Kleinehin talo Pohjoisesplanadi 9, Helsinki vuodelta 1815
- Heidenstrauch-suvun kauppiastalo nykyisin Presidentinlinna, Helsinki, 1814
- Pohjoisesplanadi 9, Helsinki, 1815
- Herttoniemen kartanon päärakennus, Helsinki 1815
- Kulosaaren kartano, Helsinki n. 1815
- Munkkiniemen kartanon päärakennus, Helsinki 1815
- Uschakoffin talo Pohjoisesplanadi 19 (nykyisin talo tunnetaan Jugendsalin rakennuksena), Helsinki, vuodelta 1816
- Pohjoisesplanaadi 5, Helsinki, 1817
- Cronstedtien hautakappeli Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, Vantaa
Lähteet
- Marja Pehkonen: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 51. Helsingin kaupunginmuseo 2008.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pehr Granstedt Wikimedia Commonsissa
- Leinberg, K. G.:Dagboksanteckningar under rysk fångenskap af Pehr Granstedt (1905)