Pauline von Bonsdorff

Pauline Sofie von Bonsdorff (s. 10. huhtikuuta 1961 Helsinki) on suomenruotsalainen[1] tutkija ja Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen professori.[2]

Pauline von Bonsdorff
Henkilötiedot
Syntynyt10. huhtikuuta 1961 Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti taidekasvatuksen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue estetiikka, taiteen teoria, fenomenologia, ympäristöestetiikka, arkkitehtuurin teoria

Pauline von Bonsdorffin isä oli valtio-opin professori Göran von Bonsdorff ja äiti arkkitehti Birgitta Donner.[3] Von Bonsdorff kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980 (Lönnbeckska gymnasiet). Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi (1988), lisensiaatiksi (1992) ja tohtoriksi (1998). Hän on ollut Helsingin yliopiston estetiikan dosentti vuodesta 1999 lähtien.[4]

Von Bonsdorff työskenteli kahteen otteeseen Helsingin yliopiston estetiikan ja yleisen kirjallisuustieteen virkaatekevänä assistenttina (ajanjaksolla 1985–93), oli virkaatekevä suomenruotsalaisen kirjallisuuden lehtori (1988–89) ja Emil Aaltosen säätiön Essu-projektin tutkija (1989–90). Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan assistenttina 1994–2002, josta jaksosta oli virkavapaana 1999–2001 työskennellessään virkaatekevänä estetiikan professorina.[4] Von Bonsdorff on ollut Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen professori vuodesta 2002 lähtien.[5]

Hän on tarkastellut tutkimustöissään muun muassa estetiikkaa, taiteen teoriaa, fenomenologiaa, ympäristöestetiikkaa ja arkkitehtuurin teoriaa.[4]

Von Bonsdorff on toiminut useissa luottamustehtävissä. Vuosina 1987–1990 hän toimi Helsingin yliopiston ruotsinkielisen Nylands Nationin kuraattorina ja vuosina 1989–1995 Valtion arkkitehtuurikomission sihteerinä. Hän on toiminut useiden suomalaisten tai kansainvälisten yhdistysten tai säätiöiden hallituksen jäsenenä.[4] Von Bonsdorff on esimerkiksi Niilo Helanderin Säätiön hallituksen jäsen.[6]

Von Bonsdorff on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2007.[7]

Yksityiselämä

Hän on ollut kahdesti avioliitossa. Vuodesta 2001 lähtien hän on ollut naimisissa Asko Mäkelän kanssa.[4]

Teoksia
  • Arkkitehtuurin määrittely Suomessa 1940–1989. 1991.
  • Ympäristöestetiikan polkuja. Toimite. 1996.
  • Bonsdorff, Pauline von – Karjalainen, P. T. (toim.): Place and Embodiment. 1997.
  • The Human Habitat: Aesthetic and Axiological Perspectives. 1998.
  • Bonsdorff, Pauline von – Haapala, Arto (toim.): Aesthetics in the human environment. Lahti: International Institute of Applied Aesthetics, 1999. ISBN 952-5069-07-9. (englanniksi)
  • Bonsdorff, Pauline von – Seppä, Anita (toim.): Kauneuden sukupuoli: Näkökulmia feministiseen estetiikkaan. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-854-0.

Lähteet
  1. Törmä, Milla: Pauline von Bonsdorffin haastattelu. Niin & näin, 1999, nro 2, s. 94–95. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.5.2018.
  2. Bons­dorff, Pau­li­ne von. Pro­fes­so­ri / Pro­fes­sor Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.5.2018.
  3. Kuka kukin on 1978, s. 84. Otava, 1978. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.5.2018).
  4. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 83. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  5. Kauppinen, Touko: Taide asuu jo vauvassa. (Von Bonsdorffin 60-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 6.4.2021, s. B 12. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2021.
  6. Hallinto Niilo Helanderin Säätiö. Viitattu 8.5.2018.
  7. Jäsenluettelo – Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenet (PDF) 23.11.2017. Suomen Tiedeseura. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 8.5.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.