Pauli Järvinen

Järvinen aloitti SM-liigauransa kaudella 1985–1986, jolloin hän pelasi 18 runkosarjaottelua tehoin 3+2=5 ja kahdeksan playoff-ottelua tehoin 1+2=3. Järvinen voitti keväällä 1986 Suomen-mestaruuden. Ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan 1986–1987 hän pelasi 41 runkosarjaottelua tehoin 6+14=20. Järvinen teki kevään 1987 pudotuspeleissä yhdeksässä ottelussa tehot 7+1=8, joilla hän jakoi Tapparan sisäisen maalipörssin voiton Timo Suden kanssa. Kausi päättyi Suomen-mestaruuteen. Kaudella 1987–1988 Järvinen paransi pistesaldoaan tekemällä tehot 17+18=35. Hän voitti keväällä 1988 Suomen-mestaruuden jo kolmannen kerran peräkkäin.

Kaudella 1989–1990 Järvinen teki uransa parhaat tehot SM-liigassa tehoilla 27+24=51. Hän oli Tapparan paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Erkki Lehtosen jälkeen. Järvinen sijoittui runkosarjan maalipörssissä viidenneksi HPK:n Teppo Kivelän ja TPS:n Mal Davisin kanssa. Hän oli Tapparan paras maalintekijä myös kevään 1990 pudotuspeleissä viidellä osumallaan. Järvinen voitti SM-pronssia.

Järvinen siirtyi kaudeksi 1990–1991 Ruotsiin ja Elitserien-joukkue Luleå HF:ään. Hän oli siellä tehoilla 19+26=45 joukkueen kolmanneksi paras pistemies Lars-Gunnar Petterssonin ja Stefan Nilssonin jälkeen. Kahden Luulajassa vietetyn kauden jälkeen Järvinen palasi kaudeksi 1992–1993 Tapparaan. Kaudella 1993–1994 hän teki tehot 13+36=49, joilla Järvinen jakoi joukkueen sisäisen piste- ja syöttöpörssin voiton Timo Jutilan kanssa. He olivat runkosarjan pistepörssin kuudensia Ässien Jari Korpisalon kanssa. Järvinen lopetti pelaajauransa kauteen 1995–1996.

Järvinen edusti Suomea MM-kilpailuissa vuosina 1989, 1990 ja 1991. Vuoden 1990 turnauksessa hän oli neljällä osumallaan Suomen kolmanneksi paras maalintekijä Jukka Vilanderin kanssa.