Paula Havaste

Paula Valpuri Havaste (o.s. Aho, s. 15. huhtikuuta 1962 Rovaniemi)[1] on suomalainen kirjailija ja tiedekeskus Heurekan teematuottaja. Aikaisemmin hän on työskennellyt Kansallisteatterin tiedottajana.

Paula Havaste Turun kirjamessuilla 2010

Koulutus ja perhe

Havaste valmistui ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan lukiosta.[2] Hän opiskeli filosofiaa ja kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 1987.[3] Hän väitteli filosofian tohtoriksi kirjallisuustieteestä Oulun yliopistosta vuonna 1998. Väitöskirja Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus (Like 1998) käsitteli miehisiä malleja Tarzan-kirjoissa.[4] Havaste on työskennellyt kirjallisuuden tutkijana, opettajana, suomentajana, kriitikkona ja toimittajana.[5]

Havaste syntyi ja vietti lapsuutensa Rovaniemellä, mutta asuu nykyään Nurmijärvellä.[6] Hänellä on kolme aikuista lasta.[2]

Havaste on Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen.

Ura kirjailijana ja teokset

Havasten kipinä kirjailijanuralle syntyi hänen ollessaan äitiyslomalla kolmannen lapsensa syntymän jälkeen. Havaste vertaili omaa elämäänsä historian kulkuun ja ihmisten arkipäivän elämään aikaisemmin. Hän tutustui kansanperinteeseen ja kirjoitti vanhojen runojen ja kertomusten innoittamana kohtauksia savupirtissä asuvan naisen elämästä. Työn tuloksena julkaistiin vuonna 2003 Havasteen esikoisromaani Kymmenen onnen Anna, joka sai kiittävän vastaanoton.[7]

Toisessa romaanissaan Kotasavun Marja (2004) Havaste valottaa saamelaisten historiaa, savupirttien ja kotalappalaisten aikaa. Kirjailijaa on aina harmittanut se, miten vähän saamelaisista tiedetään, ja hän on toivonut teoksen lisäävän Lapin alkuperäisväestön arvostusta. Myös Havasteen kolmas kirja Lapinmaan Nilla (2005) sijoittuu pohjoisen maisemiin ja sai kiitosta tarkasta ajankuvauksesta ja hahmojen todentuntuisuudesta. Romaani kuvaa kristinuskon leviämistä syrjäseuduille. Havaste on todennut kristinuskon olleen osa maan valloitushistoriaa, jonka avulla hallittiin kansaa, joten siihen suhtauduttiin epäluuloisesti. Sarjan neljäs ja viimeinen osa, Maaren, samaanien sukua (2008) kuvaa muinaisten uskomusten maailmaa ja yhdistää edelliset osat toisiinsa.

Havasteen romaanien päähenkilöt elävät pakanuuden ajan Pohjois-Suomessa uskoen enteisiin ja vanhoihin jumaliin, tehden entisaikojen taikoja ja käyttäen luonnon yrttejä parantamiseen. Tarut ja taikuus ovat osa heidän elämäänsä, jossa selviäminen on usein pienestä kiinni. Pakkastalvet verottivat voimia, kun ruoka oli vähissä ja olot ankarat. Romaaneissa oikean parannuskeinon tunteminen tai taitava ansalankojen virittely saattoi pelastaa lapset ja perheen. Kirjoja on kiitetty historiallisten yksityiskohtien paikkansapitävyydestä, kiinnostavasta tietoaineksesta, kauniista luonnonkuvauksesta ja vauhdikkaasta juonesta. Romaanien kerrontateknisessä rakenteessa erottuu Havasteen ura kirjallisuuden tutkijana.

Kaksi rakkautta (2010), Yhden toivon tie (2012) ja Kolme käskyä (2013) on Lapin sodan aikaan ja jälleenrakennuksen ensimmäisiin vuosiin sijoittuva trilogia, jonka tapahtumapaikkana on Havasteen lapsuuden kotikaupunki, Rovaniemi.

Loitsukirja (2007) on tietokirja, jonka kalevalamittaisiin loitsuihin liittyy kertomuksia loitsujen entisaikojen käyttötavoista ja ehdotuksia uudesta humoristisesta nykykäytöstä. Loitsukirjan kalevalamittaisisista runoista on tehty sävellyksiä ja teatteriesitys.

Kalevalan ja Kantelettaren juhlavuonna ilmestyi Taika päivässä. 365+1 suomalaista taikaa (Gummerus 2015). Se kokoaa yhden Havasteelle tyypillisen perusteellisen taustatyön alueista: loitsut ja taiat.

Vihat-sarja (Tuulen vihat 2014, Maan vihat 2015, Veden vihat 2016 ja Lumen armo 2016) kuvaa 1200-luvun lopun Suomea ja Itämeren lähimaita, joissa taioilla ja uskomuksilla on elävä merkitys. Historialliset tapahtumat kerrotaan selviytymistarinoina, päähenkilö Kerten arjen kautta.

Saarenmaa-sarja (Pronssitähti 2018, Vierashuoneet 2019, Morsiusmalja 2020 ja Saarelaislaulu 2021) sijoittuu neuvostoajan Viroon, vaarallisiin vuosiin, jolloin Saarenmaalta vietiin junalasteittain ihmisiä Siperiaan. "Ihmisten enemmistö kulki sopeutumisen tietä. Neuvostovallalle ei näkynyt loppua, joten elämää oli jatkettava. Paula Havaste kuvaa tätä mukautumisen pohjatilannetta, elämänmenoa annetuissa rajoissa." [8] Arki tarjoaa siltin myös onnen hetkiä, etenkin kun Viljan mies Villem saa tunnustusta runoistaan. Koko pieni perhe saa uuden tehtävän, kun somasta kotitalosta pihapiireineen tulee neuvostotaiteilijoiden lomaparatiisi. Sarjan neljäs osa päättää sarjan, ja se kuvaa vuotta 1967, hetkeä ennen kuin kaikki jälleen muuttui.

Lastenkirjat

Havasteen lastenkirjatuotantoon kuuluvat vuonna 2006 ilmestyneet Henkka maalla ja Joulupukin tarina sekä vuonna 2008 ilmestyneet Henkka koulussa ja Temppuja ja tiedettä Heurekasta. Henkka-kirjapari on valokuvin kuvitettu ja kertoo maalle muuttaneen pikkupojan elämästä. Hän tutustuu kotieläimiin ja ötököihin, ihastelee traktoreita ja seuraa maanviljelijänaapurin touhuja vuoden mittaan. Koulunaloituksesta kerrotaan kannustavasti ja positiivisesti. Valokuvakirjat on kuvittanut Paula Havasteen aviomies Kari Havaste.

Joulupukin tarina on saturomaani, joka kuvaa aikaa, jolloin Joulupukki oli vasta aloittanut puuhansa Korvatunturilla. Häntä vastassa on paha Staalo, mutta Joulupukin avukseen saamat tontut auttavat pelastamaan joulun. Lapin luonto ja humoristiset eläinhahmot ovat pääosassa kirjassa, jossa on Riikka Jäntin piirroskuvitus.

Temppuja ja tiedettä Heurekasta on lapsille tarkoitettu opas tiedetemppujen tekemiseen kotikonstein. Kirjassa kerrotaan myös temppujen selitykset ja annetaan lisätietoa taustalla olevasta tieteestä, tutkijoista ja Heurekasta. Kirjassa on Kari Havasteen valokuvia sekä Christel Rönnsin piirroskuvitus.

Teokset
  • Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus: Tutkimus maskuliinisesta identiteetistä Edgar Rice Burroughsin Tarzan-sarjassa. Väitöskirja, Oulun yliopisto. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-582-0.
  • Kymmenen onnen Anna. (historiallinen romaani, Gummerus 2003)
  • Kotasavun Marja (historiallinen romaani, Gummerus 2004)
  • Lapinmaan Nilla (historiallinen romaani, Gummerus 2005)
  • Henkka maalla (lasten kuvakirja, WSOY 2006)
  • Joulupukin tarina (lastenkirja, Gummerus 2006)
  • Loitsukirja. Kuvittanut Jussi Kaakinen. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7363-4.
  • Maaren, samaanien sukua (historiallinen romaani, Gummerus 2008)
  • Henkka koulussa (lastenkirja, WSOY 2008)
  • Tiedettä ja temppuja Heurekasta (lasten tietokirja, WSOY 2008)
  • Kaksi rakkautta (historiallinen romaani, Gummerus 2010)
  • Yhden toivon tie (historiallinen romaani, Gummerus 2012)
  • Kolme käskyä (historiallinen romaani, Gummerus 2013)
  • Tuulen vihat. Helsinki: Gummerus, 2014. ISBN 978-951-20-9718-0.
  • Maan vihat. Itsenäinen jatko-osa teokselle Tuulen vihat. Helsinki: Gummerus, 2015. ISBN 978-951-24-0057-7.
  • Veden vihat. Helsinki: Gummerus, 2016. ISBN 978-951-24-0355-4.
  • Lumen armo. Helsinki: Gummerus, 2017. ISBN 978-951-24-0709-5.
  • Ideoiden Suomi. 35 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Tietokirja, kirjoitettu yhdessä Jussi Sippolan kanssa. Helsinki: Karisto 2017. ISBN 978-951-23-6372-8
  • Pronssitähti (historiallinen romaani, Gummerus 2018)
  • Vierashuoneet (historiallinen romaani, Gummerus 2019)
  • Morsiusmalja (historiallinen romaani, Gummerus 2020)
  • Saarelaislaulu (historiallinen romaani, Gummerus 2021)
  • Laahus. Helsinki: Gummerus, 2022. ISBN 978-951-24-2768-0. [9]

Palkinnot ja kunnianosoitukset

Vuonna 2004 Havasteelle myönnettiin esikoisteoksestaan Gummeruksen Kalle Päätalo -palkinto.[7] Hän sai samana vuonna Laila Hirvisaaren rahaston apurahan.[10] Vuonna 2012 Havaste sai Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan jakaman Konstiniekka-kulttuuripalkinnon.[6] Turun kirjamessujen ja ruokamessujen yhteisen tunnustuspalkinnon, Kirja à la Carte, Havaste sai Vierashuoneet-kirjasta 2019.[11]

Lähteet

Viitteet
  1. Paula Havaste 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 21.3.2016.
  2. Havaste, Paula Kirjasampo.fi. Viitattu 21.3.2016.
  3. Miettinen, Helena: Tarzania tavallisille - tieteen popularisointi on tahtoa, taidetta ja osaamista Humanistilehti 6/2004. Viitattu 19.4.2014.
  4. Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus Verkkouutiset. 4.12.1998. Viitattu 19.4.2014.
  5. Kytöharju, Marjo: Paula Havaste tekee tieteestä lystiä Vantaan Lauri. 8.9.2004. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 21.3.2016.
  6. Paula Havaste Gummerus. Viitattu 21.3.2016.
  7. Kaarlen ja Päätalon palkinnot kirjailijoille ts.fi. 14.2.2004. Viitattu 19.4.2014.
  8. Kirja-arvostelu | Maaseutuelämä 1950-luvun Saarenmaalla hahmottuu realistisesti Paula Havasteen romaanisarjan uudessa osassa Helsingin Sanomat. 25.4.2020. Viitattu 6.6.2022.
  9. Historiallisista romaaneistaan tunnettu Paula Havaste vie lukijat nuijasodan pyörteisiin – Uutuusromaani Laahus ilmestyy samalla viikolla rakastetun kirjailijan 60-vuotispäivän kanssa www.gummerus.fi. Viitattu 6.6.2022.
  10. Laila Hirvisaaren rahasto Kirjakauppaliitto. Arkistoitu 8.12.2011. Viitattu 21.3.2016.
  11. Paula Havasteen Vierashuoneet sai Kirja à la Carte -palkinnon Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 6.6.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.