Paul Lake

Paul Anthony Lake (s. 28. lokakuuta 1968 Manchester) on entinen englantilainen jalkapalloilija, joka edusti koko ammattilaisuransa ajan Manchester Cityä.

Manchester Cityn kykyjenetsijä Ken Barnes kiinnostui Lakesta tämän pelatessa kymmenvuotiaana kaksi, kolme vuotta itseään vanhempia vastaan. Teinivuosinaan Lake liittyi Blue Star -joukkueeseen, jolla oli vahva yhteys Manchester Cityyn. Myös Manchester United tahtoi Laken riveihinsä, mutta hän halusi mieluummin edustaa kannattamaansa Cityä.

Lake liittyi harjoittelijana Cityn riveihin heinäkuussa 1985 ja oli seuraavana vuonna voittamassa FA Youth Cupia. Hän teki ensiesiintymisensä Cityn ykkösjoukkueessa 24. tammikuuta 1987 Wimbledonia vastaan. Lake oli monipuolinen pelaaja, joka esiintyi useilla pelipaikoilla. Parhaimmillaan hän oli kenties keskikenttäpelaajana.

Lake pelasi ensimmäisen kaikkiaan viidestä Englannin alle 21-vuotiaiden maaottelustaan syyskuussa 1988. Kaksi vuotta myöhemmin hän pelasi yhden B-maaottelun. Englannin A-maajoukkueen päävalmentaja Bobby Robson oli yksi monista, joka uskoi Lakella olevan loistava tulevaisuus edessään.

Kauden 1990–1991 alkupuolella Lake loukkasi melko harmittoman tuntuisessa tilanteessa polvensa. Seurauksena oli eturistisidevamma, joka piti hänet pois kentiltä kahden vuoden ajan. Hän teki paluun kauden 1992–1993 alussa, mutta nivelsiteet pettivät uudelleen jo toisessa ottelussa. 14 leikkauksen ja vain neljän reserviottelun jälkeen Lake lopetti pelaajauransa 1996.

Peliuransa jälkeen Lake opiskeli fysioterapeutiksi ja on työskennellyt ammatissa useissa jalkapalloseuroissa: Altrinchamissa, Burnleyssä, Oldhamissa sekä viiden vuoden ajan Macclesfieldissä. Marraskuussa 2007 hän siirtyi Bolton Wanderersin palvelukseen
[1].

Paul Lake kuuluu Manchester Cityn Hall of Fameen[2]. Myös hänen veljensä Michael Lake on entinen ammattilaisjalkapalloilija.