MIM-104 Patriot

MIM-104 Patriot on Yhdysvaltain maavoimien pääasiallinen ilmatorjuntaohjus (surface-to-air, SAM). Patriot-järjestelmää käyttävät myös useat Yhdysvaltain liittolaisvaltiot. Patriot-järjestelmä korvasi sekä Nike-Ajax että HAWK-ohjusjärjestelmät. Patriot on Yhdysvaltain tärkein ballististen ohjusten torjuntaohjus.

Patriot-patteri ampuu ohjuksen.

Ohjuksen nimi viittaa isänmaallisuuteen, mutta on myös koostettu sanoista "Phased Array Tracking Radar, Intercept Of Target."

Kehitys

Patriotin kehitti Huntsvillessa, Alabamassa Redstone Arsenal, joka oli aikaisemmin tuottanut myös Safeguard-ABM-järjestelmän. Patriotin kehitystyö alkoi 1964 ja se otettiin palvelukseen 1984. Vuonna 1988 järjestelmä sai rajoitetun toimintakyvyn taktisia ballistisia ohjuksia vastaan (Patriot Advanced Capability-1, PAC-1) Uusin versio PAC-3 on lähes kokonaan uudelleen suunniteltu. Ohjusjärjestelmää valmistaa Raytheon.

Käyttäjämaat
Saksan Luftwaffen Patriot-patteri.

Patriot-järjestelmää käyttää Yhdysvaltain lisäksi Kreikan ilmavoimat, Israelin ilmavoimat, Saksan ilmavoimat, Alankomaiden kuninkaalliset ilmavoimat, Japanin itsepuolustusjoukot, Saudi-Arabia, Kuwaitin ilmavoimat, Etelä-Korea, Taiwan ja Espanjan maavoimat. Vuonna 2017 Ruotsi päätti ostaa Patriot-järjestelmän turvaamaan Tukholman ympäristöä.[1]

Patriot Persianlahden sodassa

Patriot-järjestelmä sai huomiota uutisoinnissa Persianlahden sodan aikana sillä sitä käytettiin irakilaisjoukkojen ampumien Scud-ohjuksien torjunnassa. Sodan aikaisessa propagandassa tuloksia ylistettiin hyviksi ja puhuttiin 90–96 % prosentin osumatarkkuudesta. Kymmenisen vuotta sodan jälkeen puolustusministeri William S. Cohen totesi ohjustorjunnan epäonnistuneen. Erään tutkimustoimiston mukaan Patriotin torjuntaluotettavuus oli yhdeksän prosenttia. Kongressin selvityksessä vain yhden Patriotin todettiin varmasti tuhonneen Scud-ohjuksen.[2]

Lähteet
  1. Ruotsi tekee miljardi­kaupan Yhdysvaltojen kanssa: ostaa Patriot-ilmatorjunta­järjestelmän, jolla voi torjua Venäjän ballistisia ohjuksia Helsingin Sanomat. 7.11.2017. Viitattu 7.11.2017.
  2. Lappi, Ahti: Ilmatorjunta kylmässä sodassa, s. 497–500. Ilmatorjuntasäätiö, 2003.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.