Patrice Garande

Garande hankki jalkapallo-oppinsa AS Saint-Étiennen joukkueessa, jonka edustusjoukkueessa hän debytoi kaudella 1977/78. Peliaika seurassa oli kuitenkin kortilla ja Garande istui lähinnä vaihtopenkillä Laurent Rousseyn ja Laurent Paganellin saadessa enemmän vastuuta. Kaudella 1979/80 Garande pelasi sveitsiläisessa CS Chênois'ssa, josta siirtyi US Orléansiin. Hyvä kausi seurassa poiki Garandelle ammattilaissopimuksen AJ Auxerreen, johon hän siirtyi kesällä 1981.[1] Auxerressa vastuuta alkoi tulla ja läpimurtonsa Garande teki kaudella 1983/84 iskien 21 liigamaalia pelaamissaan 34 ottelussa. Garande jätti Auxerren kesällä 1986 ja siirtyi FC Nantes'n paitaan. Hänestä haettiin korvaajaa Vahid Halilhodžićille, mutta kausi oli Garanden osalta heikko ja hän palasikin jo kesällä 1987 AS Saint-Étienneen. Hän pelasi uransa loppuvuodet eri liigaseuroissa ja vuodet 1993–1995 alemmilla sarjatasoilla FC Bourgesin ja Orléansin joukkueissa. Garande lopetti pitkän uransa vuonna 1995.

Maajoukkuetasolla Garande pelasi yhden A-maaottelun Ranskan paidassa.[2] Hän oli mukana Ranskan olympiajoukkueessa 1984, joka juhli Los Angelesissa olympiakultaa.

Valmennusuransa Garande aloitti vuonna 1995 SM Caenin organisaatiossa Pierre Mankowskin apuvalmentajana. Hän työskenteli Caenissa kolme kautta ja Mankowskin potkujen jälkeen myös Guy Davidin, Gabriel Caldéronin ja Pascal Théaultin apuvalmentajana.[3] Mankowskin ja Garanden johdolla Caen nousi Division 2:n mestarina pääsarjaan kaudeksi 1996/97, mutta putosi yhden kauden jälkeen takaisin.

Garande jätti Caenin kesällä 1998 ja siirtyi tammikuussa 1999 AS Cherbourgin päävalmentajaksi.[3] Seura voitti Garanen alaisuudessa CFA:n mestaruuden vuonna 2002 ja nousi Nationaliin. Hän jätti joukkueen sopimuksensa päätyttyä kauden 2003/04 jälkeen.[4] Hän palasi Caeniin kesällä 2005 ja toimi seuran reservijoukkueen päävalmentajana. Vuonna 2009 hän nousi Franck Dumas'n rinnalle Caenin edustusmiehistön valmennukseen. He johdattivat seuran Ligue 2:n mestariksi ja takaisin liigaan kaudeksi 2010/11. Seuran pudottua liigasta kauden 2011/12 jälkeen Garandesta tuli yksin Caenin päävalmentaja.[5] Garanden johdolla Caen nousi kauden 2013/14 päätteeksi jälleen takaisin pääsarjatasolle. Kaudella 2015/16 Caen taisteli jopa paikasta europeleihin ja sijoittui lopulta liigassa seitsemänneksi, mikä oli seuran paras sijoitus sitten kauden 1991/92. Kaudella 2016/17 Caenin tulokset eivät riittäneet taistelemaan hyvistä sijoituksista, vaan säilymisestä liigassa. Lopulta sarjapaikka säilyi pisteen turvin. Putoamistaistelu oli edessä myös kaudella 2017/18, jolloin Garande johdatti Caenin säilymiseen jälleen pisteen erolla. Kauden jälkeen Garanden sopimus päättyi ja hän jätti joukkueen kuuden vuoden valmennusrupeaman jälkeen.[6]

Kesäkuussa 2020 Garandesta tuli Ligue 2:een pudonneen Toulousen päävalmentaja.[7] Garande ei onnistunut nostamaan seuraa takaisin liigaa ja seura purki hänen sopimuksensa kauden 2020/21 päätteeksi.[8]