Patria Aviation
Patria Aviation on Patria-konsernin liiketoimintayksikkö, joka tuottaa sotilas- ja siviili-ilmailun asiakkailleen lentokaluston huoltoa sekä lentokoulutusta.
Sotilaslentokoulutuksessa Aviation vastaa alkeislentokoulutuksesta Suomen ilma- ja maavoimien sekä rajavartioston tarpeisiin. Siviililentokoulutuksen asiakkaina on lentoyhtiöitä, lentokouluja ja yksityisiä oppilaita. Päätuotteena on liikennelentäjäkoulutus.[1] Yksikön johtajana toimii Petri Hepola, jota edelsi kesäkuuhun 2021 saakka Martti Wallin.[2]
Nykyinen toiminta
Komposiittirakenteet
Lentokoneiden osavalmistusta tekevä Patria Aviationin yhtiö on Patria Aerostructures (AST). Se valmistaa Jämsän Hallissa komposiittimateriaalista muun muassa spoilereita Airbus A380-lentokoneeseen ja siipien muotolevyjä Airbus A320-koneisiin. Yhteistyö Airbusin kanssa alkoi vuonna 2001. Aiempaa osatuotantoa on muun muassa Embraer (Embraer 145:n keski- ja perärungot) ja Saab-lentokoneiden osat. Yhtiö kokoonpanee myös NH90-helikoptereiden perärungot ja laskutelineiden muotosuojat.
Joulukuussa 2005 yhtiö ilmoitti, että se on valittu suunnittelemaan ja valmistamaan sotilaallisen Airbus A400M-kuljetuskoneen sivuvakaimen kärkiosat. Sopimuksen arvo oli noin 60 miljoonaa euroa, kun koneen käyttö Euroopan asevoimissa alkoi vuonna 2012. Patrian suunnittelupanos oli noin 30 suunnittelijan työ vuosina 2006–2012.
Vaikeuksiin pitkittyneiden toimitusaikojensa vuoksi ajautunut Airbus pyrki vuoden 2006 lopusta alkaen vähentämään alihankkijoidensa määrän 3 000:sta 500:een.
Ilmavoimien kaluston ylläpito
Patria Aviation huolehtii pääasiassa Ilmavoimien lentokaluston elinkaaren tuesta, joka sisältää I- ja D-tason huollot, korjaukset ja modifikaatiot rungolle, moottoreille, järjestelmille ja avioniikalle. Joulukuussa 2006 Ilmavoimat tilasi Patrialta 30 Hawk-harjoitushävittäjän modernisoinnin. Työ tapahtui vuosina 2007–2010. Sen arvo oli 20 miljoonaa euroa.
Helikopterit
Yhtiön Patria Helicopters -yksikkö Arlandassa on keskittynyt helikoptereiden huoltoon ja sillä on valtuutetun huoltokorjaamon asema Agustan, Bellin ja Eurocopterin kalustolle. Suomen ja Ruotsin NH90-kuljetuskoptereiden kokoonpanolinja Jämsän Hallissa auttaa yhtiötä konetyypin huoltokyvyn hankinnassa.
UAV
Yhtiö tekee myös tutkimus- ja kehitystyötä UAV-aluksiin eli miehittämättömiin pieniin lentokoneisiin.
Lentokoulutus
Vuoden 2003 lopulla Malmin lentoasemalla toiminut Pilot Factory -lentokoulu siirtyi puoliksi Patrian omistukseen ja myöhemmin kokonaan. Suomen Ilmavoimat ilmoitti 27. heinäkuuta 2005, että Patria Aviation ottaa hoitaakseen Ilmavoimien lentäjien peruskoulutuksen ja myös alkeiskoulukone Vinkojen ylläpidon. 5-vuotinen sopimus oli 25 miljoonan euron arvoinen. Syyskuussa 2005 koulutus siirtyi Ilmasotakouluun Tikkakoskelle.
Historia vuodesta 1921
- Turussa sijainnut venäläisten lentoasema joutui sisällissodan loppuvaiheissa valkoisten joukkojen haltuun. Asemalla aloitettiin 1918 loputtua Suomen ilmavoimien lentokoneiden ja lentokonemoottorien korjaaminen. Syksyllä 1919 korjaamo siirrettiin Santahaminaan. Se nimettiin ilmailupataljoonan (myöhemmän lentopataljoonan) alaiseksi ilmailutelakaksi. Se suoritti lentokoneiden ja moottorien korjauksia. Nämä olivat suoraan Ilmailuvoimien alaisia sotilaallisia laitoksia.
- Erillisen lentokonetehtaan perustaminen oli ensimmäisen kerran vireillä vuonna 1920. Toukokuussa 1921 perustettiin lentopataljoonan ilmailutelakan rinnalle Ilmavoimien Lentokonetehdas (IVL tai I.V.L.) Suomenlinnaan. Tehtaan ensimmäisiä kotimaisia suunnitelmia oli IVL D.26 Haukka -hävittäjäkone. Santahaminan ilmailutelakalla valmistettiin kuusi Caudron G.3 -konetta vuosina 1920–1924. Suomenlinnassa valmistettiin noin sata Hansa Brandenburg-vesikonetta.
- Santahaminan tehdas oli sotaministeriön insinööriosaston alainen. Pian lentokonetehdas ja ilmailutelakka toimivat erillisinä yksikköinä ilmailuvoimien alaisuudessa. Käytännöllisistä syistä ne yhdistettiin 23. helmikuuta 1928 puolustusministeriön alaiseksi Valtion lentokonetehtaaksi (VLT ja VL). Sen mukana toiminta siirtyi Tampereelle ja sieltä aikanaan Kuorevedelle.
- Kaikki Suomen valtion asetehtaat yhdistettiin 6. syyskuuta 1945 Valtion Metallitehtaat (VMT) nimen alle. Asiasta säädettiin 29.9.1946 laki VMT:stä. Sen mukaan yhtiö oli Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen. Valmet Oy siitä tuli 1.1.1952. Osa tätä oli Valmet Lentokoneteollisuus.
- 1990-luvulla Valmet Lentokoneteollisuudesta syntyi Patria Oy, jossa puolestaan yhdistettiin Suomessa toimivat asetehtaat yhdeksi yhtiöksi. Lentokoneteollisuutta Patriassa on sekä Patria Aviation- että Patria Aerostructures -yhtiöissä.
Lähteet
- Björklund, Nils: Valmet : asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Valmet, 1990. ISBN 952-90-2552-1 (sid.).
- Jukka Raunio, "Valmet Puhuri", Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, 4/1998, s.4-9.
- Sulo Saari: Pikiruukki - Valtion lentokonetehdas 1939-1946 - VL3 Kokkola. S. Saari, 2000. ISBN 952-91-1993-3.
- Mikko Uola: Suomen Ilmavoimat 1918-1939. Karisto, 1975. ISBN 951-23-0890-8.