Partolan kartano

Partolan kartano oli Pirkkalassa Partolan kylässä sijainnut kartano, joka muodostettiin alun perin neljästä eri tilasta. Kartanon nimenä oli aluksi Rättälä ja sitten Karlberg. 1700-luvulla kartanon omisti Pfaler-suku ja 1800-luvulla Spåren suku. Heidän jälkeensä omistajaksi tuli Kangasalta kotoisin ollut mylläri Juho Kaarlenpoika ja hänen jälkeensä liikemies Elieser Johansson sekä vuodesta 1891 Johanssonin sisarenpoika Hannes Palmroth.[1]

Partolan kartano 1918

Kartanon pinta-ala oli aikoinaan noin 334 hehtaaria ja sen maat ulottuivat Pyhäjärven ranansta aina Lempäälän rajalle Multisiltaan saakka. Päärakennus, talli ja työväen asuinrakennukset sijaitsivat nykyisen Kutteritie 10:n ja Pereentien risteyksen kohdalla ja kartanon suuri navetta Pereentien toisella puolen lähempänä Pyhäjärven rantaa.Pyhäjärven rannassa sijaitsivat isäntäväen ja palkollisten saunat, kartanon leipomo ja jääkellari. Puinen jugendtyylinen päärakennus oli alun perin 1840-luvulta ja vuonna 1905 sen peruskorjauksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Päärakennuksen ympärillä oli yli hehtaarin kokoinen puutarha. Hannes Palmrothin puoliso opettaja Hilma Palmroth harrasti laulua, pianonsoittoa ja runonlausuntaa ja näiden harrastusten ansiosta kartanossa vieraili monia taiteilijoita muun muassa säveltäjä Toivo Kuula.[1][2]

Kartanon maista lohkottiin jatkosodan jälkeen suuri osa asuintiloiksi rintamamiehille ja siirtoväelle. Loput kartanon maat Hannes Palmrothin perilliset jakoivat keskenään. Kartanon päärakennus oli pitkään asumattomana ja se paloi sitten joulukuussa 1982. Kartanon entinen puisto on nykyisin villiintynyt ja metsittynyt.[1]

Teollista toimintaa kartanon alueella

Hannes Palmrothin vanhin poika Pentti Palmroth perusti Partolan kartanon huvilarakennuksen kenkätehtaan vuonna 1928. Punatiilinen tehdasrakennus valmistui kenkätehtaalle vuonna 1938 ja sitä laajennettiin 1950-luvulla lisäsiivellä ja kolmannella kerroksella. Partolan kenkätehdas toimi vuoteen 1986 saakka minkä jälkeen tehdasrakennus saneerattiin asunnoiksi. Palmrotheilla oli sotavuosina kenkätehtaan läheisyydessä myös Tisle-niminen kemiantehdas.[1]

Elieser Johansson perusti vuonna 1887 kartanon yhteyteen sahan ja myllyn jotka kuitenkin tuhoutuivat tulipalossa 1891. Hannes Palmroth aikoi jatkaa sahan toimintaa mutta hän myi sen kuitenkin lopulta Alfred Selinille 1900-luvun alussa ja sahasta muodotettiin osakeyhtiö Pyhäjärven Saha vuonna 1912. Tämä saha toimi 1950-luvulle saakka. Vuonna 1960 entisen sahan tontilla aloitti toimintansa virvoitusjuomien pullotustehdas Pirve.[1]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.