Parryn kaari

Parryn kaari on harvinainen halo. Se jakautuu neljään osamuotoon, joista yleisin on yläkovera Parryn kaari. Muut muodot ovat yläkupera, alakupera ja alakovera Parryn kaari. Parryn kaaren muodostavat jääkiteet leijuvat ilmassa siten, että kuusikulmaisen prisman muotoisen jääkiteen päätypinnat ovat pystyssä ja kaksi prismapintaa vaakatasossa. Tätä asentoa kutsutaan Parry-asennoksi. Parryn kaaria havaitaan usein hyvin kehittyneiden 22 asteen sivuavien kaarten yhteydessä, ja ne muodostuvat samankaltaisista kiteistä.

Halonäytelmä etelänavalla, yläkovera Parryn kaari kuvan yläreunassa.

Halo on nimetty englantilaisen tutkimusmatkailija William Edward Parryn mukaan, joka havaitsi yläkoveran komponentin vuonna 1820 Kanadan arktisessa saaristossa.[1]

Yläkovera Parryn kaari on 22 asteen ylläsivuavan kaaren yläpuolella kaartuva valkea tai lievästi värillinen kaari, joka havaitaan noin 1–3 kertaa vuodessa.[1]

Yläkupera komponentti on jääsumussa tavallisin Parryn kaaren komponentti. Se näkyy V:n muotoisena 22 asteen ylläsivuavan kaaren kuopassa auringon korkeuden ollessa enintään 15 astetta.[2]

Alakupera Parryn kaari on 22 asteen allasivuavan muodostamassa kuopassa. Sitä on havaittu vain jääsumussa.[2]

Alakovera Parryn kaari on erittäin harvinainen laaja kaari, joka näkyy auringon ollessa yli 40 asteen korkeudella.[2]

Lähteet
  1. Pekkola, Marko & Sillanpää, Mika & Ruoskanen, Jukka: ”Väliryhmän halot”, Valkean taivaan vieraat, s. 21–22. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Riikonen, Marko: Halot: Jääkidepilvien valoilmiöt, s. 57–60. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-5329-89-6.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.