Parolan leijona

Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n vierailun kunniaksi vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummella. Patsaan veisti kuvanveistäjä Andreas Fornander ja se sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.[1]

Parolan leijona
Nimi Parolan leijona
Tekijä Andreas Fornander
Valmistumisvuosi 1868
Taiteenlaji kuvanveisto
Korkeus 520 cm jalustoineen
Sijainti Parolannummi
Paikkakunta Hattula
Koordinaatit 61°01′18.2″N, 024°21′50.0″E

Metalliseokseen valettu veistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä[2].

Graniittijalustaan on kirjoitettu versaalikirjaimin:

18 29/VII 63
KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJEST: SA
SUOMEN SUURI RUHTINAS
ALEKSANDER II
SUOMEN SOTAVÄKEÄ
Andreas Fornander: Parolan leijona (1868).
Andreas Fornander: Parolan leijona (1868).

Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.[3]

Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohotti suomen kielen aseman Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa ruotsin rinnalle. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla sen seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.[3]

Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä savisista pienveistoksistaan, sekä maisemamaalauksistaan.[4] Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.

Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksessa yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä[2]. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi[2].

Katso myös

Lähteet
  1. Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
  2. Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009–2011 Hämeenlinnan taidemuseo. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 16.5.2016.
  3. Demokratian polku 6: Parolan leijona YouTube. 5.9.2013. SuomenEduskunta. Viitattu 22.11.2015.
  4. Kruse, John: Svenskt Porträttgalleri XX, s. 52. , 1901. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2015). (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Hattulan vaakuna
    Hattulan vaakuna
    Hattula
    Kyliä ja taajamia

    Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula

    Luonto

    Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi

    Nähtävyyksiä

    Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo

    Muuta

    Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.