Parisuhde

Parisuhde tarkoittaa kiintymykseen ja seksuaalisuuteen perustuvaa kahdenvälistä suhdetta.[1]

Pariskunta

Onnellisuus

Biologinen antropologisti Helen Fisher neuvoo, että säilyttääkseen pitkäkestoisen kiintymyksen ja romanttisen rakkauden pariskunnan kannattaisi hyödyntää neurokemiaa seuraavilla tavoilla: harrastamalla säännöllisesti seksiä ja muuta fyysistä läheisyyttä (mikä parantaa oksitosiinijärjestelmää), keksimällä uusia yhteisiä aktiviteetteja (mikä parantaa dopamiinijärjestelmää) sekä sanomalla mukavia asioita toiselle (mikä vähentää kortisolin ja kolesterolin määrää).[2]

Se, että onnettomista liitoista erotaan useammin kuin ennen, näyttäisi Suomessa kasvattaneen avioliittojen onnellisuutta merkittävästi 1970-luvun jälkeen. Myös eroaminen huonosta suhteesta lisää ihmisen onnellisuutta, ero hyvästä suhteesta vähentää.[3]

Väestöliiton Finnsex-tutkimuksen mukaan kymmenesosa pareista koki suhteen onnelliseksi, vaikka seksielämä ei ollut tyydyttävää, mutta yleensä seksielämän tyydyttävyyden yhteys onnellisuuteen oli suuri, samoin sen, että kumppani rakasti. Myös Yhdysvalloissa on todettu seksin määrän ennustavan hyvin suhteen onnellisuutta.[4]

Naiset kokivat hyvin usein kahden ensimmäisen vuoden ajan parisuhteensa erityisen onnelliseksi. Miehillä tällaista kuherruskuukausiefektiä ei näkynyt.[4]

Jos kumppanilla oli erektiovaikeuksia melkein jatkuvasti, 40 % naisista oli onnettomia parisuhteessa, jos ei lainkaan, vain 11 %.[4]

Tuoreimmasta kumppanilta saadusta käsillä tyydyttämisestä kulunut aika ennusti voimakkaasti sitä, kuinka miellyttäväksi sukupuoliyhteys koettiin, samoin se, käytettiinkö samassa yhdynnässä useampaa kuin yhtä asentoa, etenkin naisilla. Naisista vain runsas viidesosa piti alle 10 minuutin yhdyntää hyvin miellyttävänä. Orgasmeja yhdynnässä aina tai useimmiten saavat naiset kokivat sukupuolielämänsä hyvin tyydyttäväksi (52 % ja 35 %) paljon useammin kuin vastaavat miehet (30 % ja 22 %). Naisista, jotka eivät saaneet orgasmia yhdynnässä, vain 18 % koki sen hyvin miellyttäväksi.[4]

Uskottomuus ja onnellisuus

Suomessa hyvin onnellisessa suhteessa miehistä 10 % ja naisista 5 % on ollut uskoton, melko onnellisessa 20 % ja 10 %, ei-onnellisessa 37 % ja 23 % ja onnettomassa noin 40 % ja noin 40 %. Silti jopa viimeisen vuoden aikana uskottomista miehistä 20 % ja naisista 23 % oli hyvin onnellisia parisuhteissaan, 22 % ja 41 % ei ollut onnellisia. Lukuja hämärtää se, että tässä uskottomiksi laskettiin nekin, joiden kumppani hyväksyi sivusuhteen, ja juuri nämä "uskottomista" olivat useimmin hyvin onnellisia.[4]

Ikäero

Suomessa 0,5 prosentissa avioliittoja ikäero on yli 20 vuotta ja kymmenesosassa näistä yli 30 vuotta (2012). Keskimääräinen ikäero oli 3,4 vuotta. Rekisteröidyillä naispareilla 20 vuoden ikäero oli yleisempää (0,9 %) ja miespareilla vielä yleisempää (7,1 %).[5]

Äskettäin länsimaissa oli tyypillistä, että aviomies on pari vuotta vaimoa vanhempi, mutta viime aikoina monessa maassa näyttävät lisääntyneen liitot, joissa ikäeroa ei ole tai se on suuri. Pariin voi kohdistua sosiaalista paheksuntaa, etenkin jos kumppani on nuorempi kuin puolet vanhemman puolison iästä plus seitsemän vuotta. Puolisoiden suuri ikäero on tavallisempaa yläluokassa ja etenkin alaluokassa kuin keskiluokassa.[5]

Ikäerolla ei ole selvää yhteyttä liiton kestoon. Joissain tutkimuksissa pienen ikäeron liitot kestävät hieman paremmin, toisissa eroa ei näy. Jos nainen on selvästi miestä vanhempi, näiden liitto kuitenkin päättyy useammin eroon.[5]

Seksuaalinen yhteensopivuus

Yleensä kumppani koetaan alussa seksuaalisesti yhteensopivaksi, mutta sen jälkeen vain kolmanneksessa suhteista halut ovat tasapainossa ja joka toisessa haluttomuutta on ainakin melko usein, yleensä ainakin naisella. Myös halukkuus suudelmiin ja kosketteluihin on seksuaalista yhteensopivuutta. Lisäksi tarvitaan avointa keskustelua toiveista, halun ilmaisemista toiselle ja kahdenkeskisen ajan järjestämistä.[6]

Pitkään kestäneissä onnellisiksi koetuissa parisuhteissa naiset panostivat intiimiin läheisyyteen ja jatkuvaan fyysiseen kosketukseen. He lähtivät usein mukaan rakasteluun vaikkei heitä huvittanut. He olettivat, että rakastelun aikana he kuitenkin alkaisivat nauttia seksistä.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Parisuhde, Kielitoimistonsanakirja.fi, Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone 2020, viitattu 26.1.2017
  2. Fisher, Helen: The science behind maintaining a happy long-term relationship Big Think. Viitattu 7.2.2023.
  3. Osmo Kontula: Perhebarometri 2009: Parisuhdeonnen avaimet ja esteet (PDF) 23.11.2009. Väestöliitto. Viitattu 17.12.2017. [vanhentunut linkki]
  4. Osmo Kontula: Perhebarometri 2009: Parisuhdeonnen avaimet ja esteet (sivut 91-98) Väestöliitto. [vanhentunut linkki]
  5. Anna Rotkirch, Inka Pelkonen: Ikäerot parisuhteissa Väestöliitto.
  6. Osmo Kontula: Perhebarometri 2009: Parisuhdeonnen avaimet ja esteet (sivut 105-106) Väestöliitto. [vanhentunut linkki]

    Kirjallisuutta
    • Vainio-Korhonen, Kirsi & Lahtinen, Anu: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40162-0.
    • Niemi, Kati: Rakkauden (r)evoluutio - Parempi parisuhde vai erinomainen ero? Art House, 2019. ISBN 978-951-884-712-3

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.